Viime aikoina on tapahtunut merkittäviä muutoksia työmarkkinoilla: muutosneuvottelut, irtisanomiset ja yritysfuusiot ovat yleistyneet. Esimerkiksi Finanssi Kontio ilmoitti 180 työntekijäänsä koskevista muutosneuvotteluista, Lanka Novita aikoo lopettaa toimintansa Helsingissä ja Kouvolassa, ja Raisio on aloittanut neuvottelut, joihin liittyy 200 työntekijää. Nämä uutiset heijastavat laajempaa trendiä, jossa työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen jäävät usein liian vähälle huomiolle yritysten muutostilanteissa.

Uudessa tietokirjassaan "Kuuntele duunaria ja menesty" Marjo Pihlajaniemi keskittyy juuri tähän ongelmaan. Hän tuo esiin sen, että työtä tekevät ovat saaneet lisää vastuuta työssään, mutta heitä ei oteta riittävästi mukaan muutostilanteissa. Tilastokeskuksen mukaan työntekijöitä on Suomessa noin 700 000, mikä tarkoittaa, että lähes kolmasosa kaikista työllisistä on osallistumassa tähän keskusteluun.

Tutkijat ja asiantuntijat, mukaan lukien Pihlajaniemi itse, ovat huomauttaneet, että työntekijöiden asiantuntemuksen hyödyntäminen varhaisessa vaiheessa parantaisi muutosten onnistumista. Pihlajaniemi sanoo, että työntekijöiden kuuleminen ei ole vain hyvä käytäntö, vaan se voisi myös lisätä ymmärrystä johdon päätöksille. Hän muistuttaa, että liian usein työntekijät otetaan mukaan keskusteluihin vasta, kun keskeiset päätökset on jo tehty, mikä luo epävarmuutta ja vastarintaa.

Kuuntelu ei vain suuntaa muutoksia oikeaan suuntaan, vaan se voi myös parantaa työilmapiiriä. Pihlajaniemi korostaa, että työntekijöiden tunteiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos työntekijöille annetaan selkeää tietoa muutosten syistä ja tavoitteista alusta alkaen, he ovat todennäköisesti enemmän sitoutuneita ja ymmärtävät paremmin, miksi muutoksia tehdään. Toisaalta, kun muutoksista viestitään liian teknisesti tai ylätason kielellä, työntekijät voivat kokea itsensä vain kustannuseriksi.

Pihlajaniemi nostaa myös esiin, että johtajien tulisi nähdä työntekijät keskeisinä vaikuttajina asiakaskokemuksessa, ei vain muutostilanteiden toteuttajina. Työntekijät tekevät päivittäin ratkaisuja, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen menestykseen, ja he tietävät parhaiten, missä ongelmat piileksivät arjessa.

Lopuksi Pihlajaniemi painottaa, että muutosvastarinta on usein merkki siitä, että työntekijöitä ei ole kuultu ajoissa. Hänen mukaansa on tärkeää kehittää jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden ja johdon välille, jotta sekä työpaikan kulttuuri että liiketoiminnan tulokset voivat parantua. "Hyvä johtaja on kiinnostunut ihmisistä, ei vain luvuista tai papereista", hän tiivistää. Tämä on avain onnistuneisiin muutoksiin, joilla voidaan navigoida aikamme haasteista.