Viime perjantaina Kaakkois-Aasiaa ravisteli voimakas 7,7 magnitudeen yltänyt maanjäristys, joka osui suoraan Myanmarin sisällissodan taistelualueille. Erityisesti Mandalayn suurkaupungin lähistöllä ja Sagaingin vuoristoisilla alueilla isku tuntui voimakkaasti.

"Tämä on alue, jossa on käyty viime aikoina valtavia taisteluja. Luonnonkatastrofi on jo itsessään järkyttävä tragedia, mutta kun taustalla on tämä pitkäaikainen ja väkivaltainen konflikti, avustusmahdollisuudet ovat äärimmäisen heikot", toteaa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Olli Ruohomäki.

Myanmar on jo pitkään kärsinyt erilaisista aseellisista konflikteista, jotka alkavat jo siirtomaa-ajan loppuvaiheista. Tammi- ja helmikuun tapahtumat vuonna 2021, jolloin tapahtui sotilasvallankaappaus, herättivät jälleen väkivaltaisen sisällissodan liekin. Huolimatta aikaisemmasta toivosta kohti demokratisointia ja siviilihallintoa, tilanne on pahentunut dramaattisesti.

"Vallankaappaus pysäytti Myanmarin demokratiapyrkimykset. Aung San Suu Kyi vangittiin, ja armeija otti vallan takaisin", Ruohomäki kertoo. Maa kärsii niin kutsutusta resurssikirouksesta, jossa sen rikkaat luonnonvarat eivät ole tuottaneet hyvinvointia kansalle, vaan kyllästäneet vain vallassa olevia eliten etuja.

Ruohomäen mukaan maanjäristyksellä voi olla yllättäviä seurauksia. "Toivon, että tämä katastrofi avaa uusia mahdollisuuksia rauhanprosessille, samoin kuin sykloni Nargis tee vuonna 2008, joka johti maan avautumiseen kansainväliselle yhteisölle."

Vaikka armeija on ollut tiukassa kontrollissa suurkaupungeissa, paikalliset etnisten ryhmien aseryhmät hallitsevat pääosin omia alueitaan. "Kumpikaan osapuoli ei voi aidosti väittää olevansa niskan päällä, rintamalinjat ovat jatkuvasti liikkeessä.", Ruohomäki selittää.

Myanmarin tilanne on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sotilasjunta on poikkeuksellisesti pyytänyt ulkomaisia humanitaarisia apuja. Kiina on merkittävä pelaaja, mutta myös Myanmarin naapuri, Thaimaa, sillä on oma roolinsa. ASEAN-yhteistyöjärjestö on yrittänyt löytää ratkaisua konfliktiin, mutta tähän mennessä se on jäänyt tuloksettomaksi.

Mielenkiintoista on, että monet miettivät, voisiko sotilasjuntta kaatua kuten Bashar al-Assadin hallinto Syyriassa. "Tämä on monimutkainen tilanne. Sotilasjuntan tukeminen ulkopuolelta, erityisesti Venäjän taholta, tekee asiasta entistä vaikeamman", Ruohomäki huomauttaa.

Yhteenvetona: Myanmarin tulevaisuus on edelleen epävarma, ja maanjäristys voi olla käänteen tekevä hetki, mutta vain jos kansainvälinen yhteisö sekä paikalliset voimat pystyvät yhdistämään voimansa rauhanprosessin hyväksi.