Kansakunta

Mystinen katoaminen: Esko-hevonen hävisi ilman jälkiä – Mitä on tapahtunut?

2024-10-15

Kirjailija: Juhani

Joutsalainen Anu Paalanen on ollut tuskaisessa etsinnässä jo viikon ajan rakkaan Esko-hevosensa vuoksi. "Hevoset ovat minulle kuin omat lapseni. Huoli on järkyttävän kova", Paalanen kertoo tunteistaan.

Kuusivuotias suomenhevosruuna Esko nähtiin viimeksi maanantai-iltana 7. lokakuuta, kun Paalanen ruokki hevoset kivennäisillä. Aamulla, kun hän tuli tallille, Esko oli kadonnut ilman mitään selkeää selitystä. Kaikki aitauksen sähkölangat ja rakenteet olivat ehjiä, ja muut hevoset olivat turvassa.

Etsintöjä on tehty niin ilmassa kuin maassa. Lämpökameraa käyttävä drooni on lennellyt yli alueen etsien Eskoa, ja koirat ovat haistelleet maata. Valitettavasti tulokset ovat olleet tuhoisia. Alueen metsästysseuroille on ilmoitettu katoamisesta, ja poliisille on tehty rikosilmoitus.

Esko on elänyt Paalasen tallissa noin vuoden ajan ja on tunnettu lempeästä luonteestaan; sitä on kuvattu lähes nallekarhumaiseksi seuraksi. "Se on myös erittäin laumakeskeinen, joten jotain täysin selittämätöntä on täytynyt tapahtua, jotta se olisi voinut eristyä muista hevosista", Paalanen pohtii.

Hevosen etsiminen ei lopu tähän. Paalanen itse on ollut öisin valmiudessa vastaamaan puhelimeen etsintöjen aikana. Hän on saanut runsaasti soittoja, mutta toistaiseksi ei yhtään varteenotettavaa vihjettä Eskon olinpaikasta. "Toivon, että vain varmat havainnot soitetaan. Jos hevonen näkyy väärässä paikassa, soittakaa suoraan poliisille", hän painottaa.

Esko on koulutettu kottikärryjen eteen, mutta se ei ole koskaan kilpaillut, eikä sillä ole suurta rahallista arvoa. Paalasella on ollut hevosia lähes kaksikymmentä vuotta, ja aikaisemmin yksikään ei ole kadonnut näin mystisesti. "Aiemmin on joskus tapahtunut, että hevoset ovat karanneet, mutta ne ovat yleensä jääneet omalle pihalle tai menneet viereiselle laidunlohkolle syömään", hän muistelee.

Katoamisesta kertoi aikaisemmin myös Hevosurheilu.fi. Etsintöjen jatkuminen on elintärkeää, sillä jokainen päivä, jonka Esko viettää poissa, tuntuu yhä raskaammalta Paalasen sydämessä.