Maailma

Nato-pääsihteeri Rutte kehottaa Suomea sotilaalliseen valmistautumiseen – Onko Suomi valmis?!

2024-12-13

Kirjailija: Kaisa

Nato-liiton uusi pääsihteeri Mark Rutte on herättänyt voimakkaita reaktioita julistaessaan, että Euroopan maiden tulisi valmistautua sotilaalliseen ajattelutapaan ja vahvistaa asetuotantoaan. Hänen mukaansa se on elintärkeää, jotta maat voivat puolustaa itseään tehokkaasti ja turvallisesti.

Rutte toivoo, että EU-maat priorisoivat puolustusmenonsa eläkkeiden, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan yli. Tämä herättää kysymyksiä, voivatko Euroopan kansat hyväksyä tällaisia muutoksia sosiaaliseen turvaverkkoonsa, kun se on jo muutenkin heikossa tilassa.

Vaikka Rutte on vain lokakuussa aloittanut tehtävässään, hänen ensiesityksensä ajatushautomossa Brysselissä on saanut paljon huomiota ja se on ollut yksi selkeimmistä varoituksista, joita olemme kuulleet Venäjän ja Kiinan kasvavista uhista läntisille maille. Pääsihteeri haluaa nostaa Naton jäsenvaltioiden puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikäli haluamme pysyä maailman suurvaltojen varjossa.

Vuonna 2014 Naton jäsenvaltiot sitoutuivat nostamaan puolustusbudjettinsa vähintään kahteen prosenttiin silloisen Krimin miehityksen jälkeen. Suurin osa maista ei ole kuitenkaan saavuttanut tätä tavoitetta. Venäjän aseistautumisen ja Kiinan kasvavan sotilaallisen voiman myötä monet Euroopan valtiot ovat nyt pakotettuja harkitsemaan puolustusmenojensa kasvattamista. Venäjän puolustusmenot ovat jopa 7-8 prosenttia heidän bruttokansantuotteestaan, kun taas EU-maat kamppailevat nykyisin jopa pääsyynä varustautumisen heikentämiseen.

Suomi on tilastoissa näyttäytynyt Naton jäsenenä, joka sijoittaa merkittävästi puolustukseensa – noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tämä saattaa kuitenkin jäädä riittämättömäksi Rutten vaatimusten myötä. Suomalaiset saattavat pitää näitä uhkakuvia liioiteltuina, mutta onko meillä varaa ummistaa silmämme maailmantilanteelta?

On myös tärkeää mainita, että Rutte puhuu suhteessa maihin kuten Kanada, Espanja ja Portugali, joiden puolustuspanostukset ovat olleet varsin vaatimattomia. Tähän lisätään Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump, joka on vaatinut liittolaisiltaan suurempia panostuksia, mikä lisää painetta Euroopan maille.

Toisaalta Suomi kohtaa omat haasteensa puolustusmenojen kasvattamisessa kolmen prosentin tasolle, erityisesti ilmavoimien uusien hävittäjien ja merivoimien alushankintojen vuoksi. Suomi on nyt liemessä julkisen talouden haasteiden kanssa, mikä voi tarkoittaa, että tämän hetkiset 6 miljardin puolustusmenot voivat mennä velaksi. Tässä vaiheessa Ruttelta kuultu vaatimus puolustuskustannusten korottamisesta voi tuntua mahdottomalta ilman ennakoitua talouskasvua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että NATO-pääsihteeri Rutten vaatimukset herättävät erittäin tärkeitä kysymyksiä ja keskustelua siitä, onko Suomi tosiasiallisesti valmis ja kykenevä reagoimaan kasvaviin uhkiin ja investoimaan riittävästi puolustukseensa tulevaisuudessa!