Nato on käynnistänyt Itämerellä sotaharjoituksen, joka keskittyy kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojelemiseen juuri samalla, kun kaksi Itämeren pohjassa kulkevaa tietoliikennekaapelia on vaurioitunut. Tämä tapahtuma tuo ajankohtaiseksi kysymyksen: voiko merenalaista infrastruktuuria todella suojella riittävän tehokkaasti?

Merivoimien esikuntapäällikkö Janne Huusko on vahvistanut, että vauriot eivät ole vaikuttaneet harjoituksen sisältöön. ”Tämä tilanne vain alleviivaa harjoituksen merkitystä ja sen tarpeellisuutta”, hän toteaa.

Viimeisin Freezing Winds 24 -sotaharjoitus, jota johtaa Suomen merivoimat, alkoi maanantaina ja se on historian suurin merisotaharjoitus, joka järjestetään Etelä-Suomessa ja pohjoisella Itämerellä 18.–29. marraskuuta. Mukana on useita Naton liittolaisia, mukaan lukien Yhdysvallat ja Ranska, sekä lähes kaikki Itämeren ympärysvaltiot.

Harjoituksen tavoitteena on parantaa kansainvälisiä merioperaatioita ja valvoa vedenalaisten kaapeleiden sekä infrastruktuurin turvallisuutta. Viime viikonloppuna vaurioituneet kaapelit kulkevat Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välillä, mutta vaurioiden syy on edelleen epäselvä. Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan kaapelin katkeamisesta, tutkien tapausta törkeänä vahingontekona.

KRP:n tutkinta ei vaikuta harjoituksen toimintaan, joka keskittyy omiin tehtäviinsä. Valvonnan tehokkuus herättää kuitenkin kysymyksiä. Naton merivoimaesikunta (MARCOM) julkisti toukokuussa uuden CUI-keskuksen, joka keskittyy kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojelemiseen. Tämä keskuksen perustaminen on osa laajempaa strategiaa, jolla halutaan parantaa valvontaa ja reagoida nopeasti mahdollisiin uhkiin.

Historian valossa merenalainen infrastruktuuri on ollut vaarassa useita kertoja. Esimerkiksi Balticconnector-kaasuputki vaurioitui viime vuonna, kun kiinalaisaluksen ankkuri osui siihen. Tällä kertaa keskustelua on herättänyt myös kiinalainen rahtialus Yi Peng 3, joka liikkui merikaapelien läheisyydessä vaurioiden tapahtuessa.

Pål Bratbak, CUI-keskuksen operatiivisen osaston johtaja, myöntää, että vahinkojen ennaltaehkäisy on haastavaa. Hän korostaa kuitenkin, että Nato voi paikallistaa ja asettaa vastuuseen vahinkojen aiheuttajaa. Merivoimien esikuntapäällikkö Huusko uskoo, että Suomella on kattava valvontaverkko, joka mahdollistaa nopean reagoinnin.

Naton edustajat ovat vältelleet kysymyksiä kiinalaisalusten seurannasta, mikä herättää huolta ja keskustelua alueen turvallisuudesta. Kuinka hyvin pystymme suojelemaan merenalaista infrastruktuuria, kun uhkat lisääntyvät? Tämä kysymys on ajankohtainen, ja harjoitus toimii varoittavana esimerkkinä tarpeelle parantaa valvontakäytäntöjä.