STT

Tänään alkaa Naton vuosittainen ydinaseharjoitus, Steadfast Noon, joka kestää kaksi viikkoa. Harjoitukseen osallistuu yhteensä 13 Naton jäsenmaata ja yli 60 lentokonetta, mikä tekee siitä yhden suurimmista ja merkittävimmistä ydinaseharjoituksista vuoteen 2023 mennessä.

Naton pääsihteeri Mark Rutte alleviivaa, että ydinpelote on liittokunnan turvallisuuden kulmakivi, ja siksi sen toimivuutta on tärkeää testata säännöllisesti. Harjoituksen tavoitteena on demonstroida liittokunnan jäsenvaltioiden valmiutta ja yhteiseloa kriisitilanteissa.

Brittiläinen ilmailusivusto Key.Aero uutisoi elokuussa, että Suomen Ilmavoimien Hornet-hävittäjät ovat mukana harjoituksessa. Pääministeri Petteri Orpo on myös vahvistanut Ylelle, että Suomi osallistuu Naton jäsenenä ydinaseharjoituksiin. Tämä on merkittävä askel, joka osoittaa Suomen sitoutumisen kollektiiviseen puolustukseen ja tiiviiseen yhteistyöhön Naton muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Harjoituksessa testataan erityisesti ydinaseiden kuljetus- ja käyttövalmiutta, mikä on äärimmäisen tärkeää nykyisessä geopoliittisessa ilmastossa, jossa turvallisuusuhat ovat kasvaneet. Naton jäsenvaltioiden on kyettävä toimimaan yhdessä, ja tämä harjoitus on yksi tapa varmistaa, että kaikki maat ovat valmiita kohtaamaan mahdolliset uhkat.

Olennainen kysymys on myös se, miten tällaiset harjoitukset vaikuttavat alueelliseen ja globaalin turvallisuuden tunteeseen. Onko ydinpelote riittävä turva, vai tarvitaan muita toimenpiteitä? Harjoitus herättää keskustelua myös siitä, miten Naton jäsenvaltioiden tulisi tulevaisuudessa kehittää yhteistyötään ja toimintaansa kriisitilanteissa.