Nicole Kidman esittää Babygirl-elokuvassa teknologia-alan toimitusjohtaja Romya, joka aloittaa salaisen seksisuhteen nuoren alaisensa Samuelin (Harris Dickinson) kanssa. Tämä ei ole vain romanttinen tarina, vaan se on myös valtapeli ja nautinnon etsintä työelämässä.

Suhteen vaarallisuus kasvaa, kun Samuel alkaa vaatia yhä enemmän tilaa Romyn elämässä. Kiireinen johtaja ei voi näyttää heikkouksiaan, mutta Samuelin ja Romyn välinen suhde on äärimmäinen riski; pelkkä vihjaus heidän suhteastaan voisi tuhota Romyn uran ikuisesti.

Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Halina Reijn on saanut vaikutteita 1980- ja 1990-lukujen seksitrilleistä, kuten Vaarallisesta suhteesta ja Basic Instinctistä. Reijn myöntää rakastaneensa näitä elokuvia nuorempana, vaikka ne olivatkin usein seksistisiä.

– Niiden elokuvien parissa tunsin itseni nähdyksi, Reijn kertoo. Hän halusi luoda Babygirlin, joka säilyttää tämän tunteen ilman aikaisempien elokuvien negatiivisia elementtejä, kuten naisten rankaisemista.

– Halusin käyttää lajin kliseitä, mutta tuoda mukaan huumoria ja aitoutta, hän lisää.

Elokuvassa on kohtaus, joka ammentaa inspiraatiota klassikkoleffasta 9 1/2 viikkoa, jossa Samuel tanssii Romyn edessä, mikä tuo esiin heidän välisen kemiansa. Babygirl ei kuitenkaan ole perinteinen trilleri; se ei pyöri kuolemanuhkien ympärillä, vaan käsittelee seksuaalisuutta, haluja ja työn tuomia paineita aikuismaisella tavalla.

Elokuvassa Romyn aviomies, teatteriohjaaja Jacob (Antonio Banderas), ei ole pelkästään pahis tai uhri, vaan hän on monimuotoinen hahmo, mikä tuo lisää syvyyttä elokuvan kertomukseen. Kaikki päähenkilöt ovat inhimillisiä ja ristiriitaisia, mikä tekee tarinasta kiinnostavan.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, ja se herättää kysymyksiä seksuaalisuudesta ja sen käsittelystä, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa puritaanisuus on kasvussa. Reijn itse tunnustautuu olevan jossain määrin jännittynyt tämän aiheen ympärillä, vaikka onkin kasvattanut itsensä vapaamielisissä ympyröissä Hollannissa.

Nicole Kidman sai suursuosion roolistaan elokuvassa Venetsian elokuvajuhlilla, ja hänen osallistumisensa projektiin oli avainasemassa Babygirlin toteutumisessa. Reijn paljastaa, että Kidman oli hänelle heti ensimmäisistä keskusteluista lähtien oikea valinta rooliin, joka yhdistää voimaa ja haavoittuvuutta.

– Nicole tuo rooliin radikaalia rehellisyyttä ja taitavuutta, jota halusin myös muilta näyttelijöiltä, Reijn toteaa.

Elokuvaohjaaja kuvailee, että heidän on onnistuttava luomaan tilanne, jossa näyttelijät voivat olla vilpittömiä, nauttia rooleistaan ja tuoda esiin elämän monimutkaisuus. Elokuvassa on myös kehystettyjä teemoja, kuten taukoamatta kasvava paine käsitellä seksuaalisuutta avoimesti.

Reijnin esikuvana on ollut hollantilainen ohjaaja Paul Verhoeven, ja hän haluaa Babygirlin olevan keskustelua herättävä, samankaltaisesti kuin Verhoevenin elokuvat, jotka käsittelevät tabuja rohkeasti ja huumorilla. Reijn uskoo, että taiteilijalla on velvollisuus herättää keskustelua, sillä taide on voimakkaampi väline kuin useimmat ymmärtävät.

Ihmisten kauneus, synkkyys ja huumori ovat teemoja, joita Babygirl käsittelee, ja se lupaa tarjota katsojilleen avartavaa ja ajatuksia herättävää sisältöä. Oletko valmis sukeltamaan syvemmälle seksuaalisuuden ja vallan monimutkaiseen tanssiin?