Lahdessa nuorisotyöttömyys on saavuttanut huolestuttavat mittasuhteet, ja tilanne on selkeästi huonompi kuin muualla Suomessa. Tammikuun työllisyystilastot paljastavat, että alle 25-vuotiaista nuorista lähes 20 prosenttia on vailla työtä tai opiskelupaikkaa, kun koko maan keskiarvo on hieman yli 15 prosenttia.

Yli tuhat nuorta lahteista on tällä hetkellä vailla työmahdollisuuksia tai opiskelupaikkoja. Lahden kaupungin työllisyystilastoissa näkyy, että erityisesti alle 30-vuotiaiden joukossa on merkittävä määrä kouluttamattomia nuoria – noin 500 henkilöä. Koulutuksen keskeyttäminen on Lahdessa huomattavasti yleisempää verrattuna muihin kaupunkeihin.

Etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan monet nuoret aikuiset kokevat näkökulmatavuutta, yksinäisyyttä ja motivaation puutetta. 28-vuotiaan Aleksi Sorjosen kohdalla insinööriopinnot ovat venyneet opintotuen loppuessa. Kela on alkanut kyseenalaistaa hänen toimeentulotukensa tarvetta.

– Työn hakeminen tuntuu todella rankalta, sillä omalla alallani vaaditaan paljon työkokemusta. Missä välissä olisin ehtinyt kerätä sitä?, Sorjonen ihmettelee.

Etsivän nuorisotyön palvelut eivät kuitenkaan kykene auttamaan kaikkia, sillä heidän resurssinsa ovat rajatut ja kysyntä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Palveluja kaipaavat nuoret ovat usein keskeyttäneet ammattiopinnot, ja työllistyminen on ilman tutkintoa haastavaa. Etsivien nuorisotyöntekijöiden tehtävä on tukea nuoria työnhaussa ja auttaa heitä navigoimaan monimutkaisessa järjestelmässä.

Monet nuoret ovat kaipaneet enemmän tukea henkiseen hyvinvointiin ja päivittäisten asioiden hallintaan. Anni Häkkinen, palveluohjaaja, kertoo, että nuoren keskeinen tavoite voi olla arjen hallinta tai toipuminen päihteistä, ei välttämättä työllistyminen heti.

Aleksi Sorjonen on löytänyt vertaistukea Lahden nuorisopalveluiden Kellarikahvilasta, missä hän on päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja saanut apua opiskeluun.

Nuorisotyöttömyyden haasteet eivät kuitenkaan rajoitu vain yksittäisiin nuoriin. Cia-Rosa Leivo, 23, on saanut työtä siivousalalta, mutta häntä on harmittanut, että TE-palvelut eivät tarjoa tarvittavaa tukea. Hänen mielestään TE-palvelut olivat enemmänkin nyrkkipajoja, joissa käytiin läpi, mitä työnhakija tarvitsee, sen sijaan, että tarjottaisiin käytännön vinkkejä työnhaun tueksi.

Uudet toimenpiteet, joissa TE-palvelut siirtyvät kunnallisiin käsiin, toivottavasti tuovat mukanaan parempia yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kesken. Palvelun kenttäväki toivoo niin ikään, että nuorille tarjotaan terveydenhuoltopalveluita ja muita tukimuotoja rinnalle.

Nuorilla on omat vastuunsa, ja Häkkinen korostaa, että velvollisuudet kulkevat oikeuksien rinnalla. Nuoret tarvitsevat lempeää ohjausta ja tukea, jotta he voisivat itsenäistyä ja kantaa vastuunsa omasta elämästään. Petra Iso-Kuortti, 24, on esimerkki nuoresta, joka on pitkän etsinnän jälkeen löytänyt oman alansa, ja hänelle tarjotaan nyt keikkatyötä lastenohjaajana.

Lahdessa on edelleen tarvetta kehittää nuorten työllisyys- ja hyvinvointipalveluita, jotta työllistyminen ei jäisi vain haaveeksi. Kysymys kuuluu: Miten voimme tukea nuoria paremmin ja muuttaa tämä huolestuttava kehitys?

Yhdessä voimme löytää ratkaisuja, rakentaen kestävää tulevaisuutta kaikille nuorille Lahdessa.