Nurmijärven lauantaiaamu toi tunnetta tragediaan, kun neljä nuorta menetti henkensä traagisessa onnettomuudessa. Onnettomuus tapahtui liukkaalla, kapealla yksityistiellä, jonka pienellä puusillalla ei ollut riittäviä turvakeinoja. Siltaan liittyvät huolenaiheet ovat herättäneet keskustelua siitä, millaisia riskejä Suomen teillä on.

Kysymys herää: kuinka monta riskipaikkaa Suomessa ylipäätään on, ja miksi teiden turvallisuus ei ole prioriteetti? Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen vaatii, että valtion pitäisi kohdentaa varoja tiestön turvallisuuden parantamiseksi.

"Turvallisuuteen täytyy investoida", Anteroinen korostaa. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että vaikka liikenneturvallisuuden tilanne on parantunut ja tieliikennekuolemat ovat laskeneet, on yhä olemassa piilossa olevia riskejä, joihin harvoin kiinnitetään huomiota.

Nurmijärven onnettomuus nostaa esille erityisesti huonokuntoisten siltojen ongelman. Väyläviraston mukaan Suomessa on yli 900 huonossa kunnossa olevaa siltaa julkisilla teillä, mikä on alarmoiva luku. Yhteensä siltoja on yli 15,000, ja monilla pienillä oteilla, kuten Nurmijärvellä, kunnossapito on usein puutteellista.

Anteroinen painottaa, että korjausvelkaa on kertynyt, ja monet sillat, etenkin puusillat, kärsivät lahovaurioista. "Sillankaiteiden laatu on myös huolestuttava. Usein kaiteet ovat liian matalia tai lyhyitä, mikä luo vaaratilanteita. Onnettomuuksissa voi helposti suistua sillalta veteen", hän varoittaa.

Yleisötietoisuus turvallisuusriskistä olisi nostettava esille: miten moni tietää, että 900 siltaa voi olla vaarallisia? Onko tämä riittävä syy vaatia muutoksia? Anteroinen huomauttaa, että rakenteellisiin parannuksiin tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta. "Yhden tai kahden vuoden paketti ei riitä ongelman ratkaisemiseksi", hän sanoo.

Erityisesti on huolestuttavaa se, että kunnossapito ei ole riittävää ja että vaarapaikat saattavat odottaa vuosia ilman toimenpiteitä. Esimerkiksi Konginkankaalla on odotettu yli 20 vuotta kaiteiden korjaamista. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka hitaasti muutokset voivat tapahtua.

Liikenneturvan ehdotus on, että uuteen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan pitäisi sisällyttää erillistä rahoitusta nimenomaan liikenneturvallisuuteen. Turvallisuuden parantamiseksi kaivataan nopeita toimenpiteitä, jotka suojaavat nuoria ja kokemattomia kuljettajia, jotka ovat erityisesti alttiita onnettomuuksille.

Kaiken kaikkiaan, onnettomuudet eivät ole vain yksittäisiä tapahtumia – ne ovat usein vaaratekijöiden summa. On aika tehdä konkreettisia toimia, ennen kuin tragediat toistuvat. Liikenneturvallisuus ei voi jäädä odottamaan seuraavaa onnettomuutta.