Ateneum, Suomen kansallista taidetta esittelevä museo, purkaa rajoja ja valokeilassa ovat rohkeat naistaiteilijat, joiden luomuksia on pitkään vähätelty tai unohdettu. Kyseessä on näyttely, joka nostaa esiin käsityksellisesti vahvoja ja innovatiivisia naistaiteilijoita, joiden työt ovat jääneet historiaan varjoon.

Tässä näyttelyssä, jonka on kuratoinut Anne-Maria Pennonen, tutustutaan aikaisemmin unohdettuihin mestareihin, kuten Hilda Olsson ja Fanny Churberg. Hilda Olsson oli ensimmäinen Suomessa naisena luonnontieteellisiä kuvittajan töitä tekevä taiteilija, jonka akvarellit hämähäkeistä herättivät huomiota jo 1800-luvulla. Vaikka hänen teoksensa olivat esillä Suomen taideyhdistyksen näyttelyssä vuonna 1860, hänet on unohtunut historian hämäriin.

Vastaavaa kohtaloa koki myös Fanny Churberg, joka tunnettiin voimakkaista väreistään ja vakuuttavista maisemamaalauksistaan. Surullista mutta totta: näiden taiteilijoiden arvostus on kasvanut huomattavasti vasta heidän kuolemansa jälkeen. Tämä herättää kysymyksen: miksi naistaiteilijat saavat liian usein odottaa ansaitsemaansa tunnustusta?

Ateneumin näyttely "Rajojen rikkojat" esittelee töitä jopa 53 eri naistaiteilijalta, mukaan lukien harvinasia teoksia, joita ei ole aiemmin nähty Suomessa. Suurin osa näistä taiteilijoista, kuten Alexandra Frosterus-Såltin ja Ida Silfverberg, on jäänyt historian unholaan, vaikka he ovat olleet tekemässä merkittävää työtä taiteen kentällä.

1800-luvun aikana naisen taiteilijana toimiminen oli vaikeaa, sillä valinta uran ja perheen välillä oli monesti pakollinen. Naiset olivat rajoitetut taidekoulujen mahdollisuuksiin, ja ulkomaille matkustaminen oli suuri haaste. Se vaati niin rahoitusta kuin myös saattajaa, lähes poikkeuksetta, mikä rajoitti naisten mahdollisuuksia merkittävästi verrattuna miehiin.

Valitettavasti monet naistaiteilijat alkoivat kokea vähättelyä kriitikoiden puolelta – teoksia saatettiin jopa sivuuttaa täysin. Onneksi on kuitenkin esimerkkejä menestyneistä naisista, kuten puolalais-tanskalainen Elisabeth Jerichau-Baumann, joka sai huomattavia tilauksia kuninkaallisilta. Hänen tarinansa vaikuttaa inspiroivalta, sillä hän johti tietään miesten hallitsemalla kentällä.

Nykyisin Ateneum on sitoutunut tutkimaan naistaiteilijoiden historiaa ja heidän saavutuksiaan, ja näyttely on vain yksi esimerkki tämän työn tärkeydestä. Ateneumin johtaja Anna-Maria von Bonsdorff huomauttaa, että edelleen on esteitä, jotka on voitettava. Vaikka on menty eteenpäin, naisten saamat mahdollisuudet ja heidän työnsä tunnustaminen asiassa jäävät pahasti kesken.

"Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat" on esillä Helsingissä Ateneumissa 7.3.–24.8.2025. Ehdoton must-see kaikille taiteen ystäville!