Omalääkärimalli saa kovaa kritiikkiä: Hoitajapula uhkaa terveydenhuoltoa

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) ilmoitti tiistaina, että omalääkärimallin käyttöönotto on suunniteltu tämän hallituskauden aikana. Mallin toteutuksessa on herännyt kuitenkin vakavia huolia hoitajapulasta, joka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin malli toimii.

Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen arvioi Ylen aamussa, että lääkärien määrä ei saisi olla lain tai asetuksen rajoittama. Hän korosti, että nykyiset hoitajamitoitukset eivät ole riittäviä, erityisesti ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa, ja siksi on ollut paljon tyhjää tilaa hoivayksiköissä.

"Tilanne ei ole kestävä, ja lääkäreitä ei riitä edes työterveyshuoltoon", Leskinen painotti. Hän huomautti, että Kela-korvausjärjestelmä ohjaa lääkäreitä yksityisiin palveluihin, mikä entisestään pahentaa tilannetta julkisessa terveydenhuollossa. Omalääkärimalli vaatisi Leskisen mukaan jopa 70 uutta lääkäriä Etelä-Karjalan alueelle, jotta se voisi toimia tehokkaasti.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja jakaa Leskisen huolet. Hän puhui tapahavalta tabuna olevasta eriarvoisuudesta, joka vallitsee terveydenhuollossa: "Emme halua tunnustaa, että meillä on ongelmia, ja tämä on asia, josta on pakko keskustella", Patja sanoi.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonenkin toi esille rahoitusmallin ja työterveyden merkityksen arvioimisen tarpeen, mutta puolustaa omalääkärimallia. "On tärkeää edistää nykytilan parantamista ja eiköhän tämä omalääkärimalli auta siinä, että hyviä käytäntöjä leviää", hän sanoi.

Kaisa Juuso kertoi, että lääkäreitä ei tulla pakottamaan omalääkäreiksi. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka houkuttelee lääkäreitä ryhtymään omalääkäreiksi, mutta käytännön kannusteista ei ole vielä tietoa. Hänen mukaansa asiantuntijaryhmälle annetaan vapaat kädet ehdottaa, miten omalääkärimallia voitaisiin tukea eri alueilla.

Tilanne on huolestuttava, ja asiantuntijat varoittavat, että ilman riittäviä henkilöresursseja terveydenhuollon laatu ja saatavuus ovat uhattuna. Tämä herättää kysymyksiä kansanterveyden tulevaisuudesta Suomessa, kun taas perusterveydenhuolto kamppailee resurssipulan kanssa. Onko mahdollista, että potilaat jäävät ilman tarvitsemiaan lääkäripalveluja? Tämä malli voi kaivata syvällisempää pohdintaa ja konsultointia, jotta se todella palvelisi kansalaisten terveyttä.