Jos kotona ei puhuta suomea, erityisesti maahanmuuttajaperheissä, oppilaat voivat jäädä kännistä ja oppimisen tason suhteessa muuhun luokkaan jälkeen. Tämä tilanne voi johtaa monenlaisiin haasteisiin, joista yksi tärkeimmistä on syrjäytyminen, joka uhkaa jatkua sukupolvesta toiseen.

Monet lapset syntyvät Suomessa, mutta heidän kotikielensä saattaa olla jokin muu, kuten venäjä, arabia tai somali. Tämä voi tehdä heidän koulunkäynnistään vaikeaa, jos he eivät saa tarvittavaa kielellistä tukea. Oppiminen on hidasta, ja ne, jotka eivät saa käyttääkseen suomea muualla kuin koulussa, saattavat tuntea itsensä eristyneiltä.

Lisäksi suomen kielen heikko osaaminen voi vaikuttaa merkittävästi lasten mahdollisuuksiin oppia ja menestyä myöhemmin elämässä. Huonot kielelliset taidot voivat estää osallistumista sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen elämään, mikä voi johtaa syrjäytymiseen. Vanhempien rooli on elintärkeä: he voivat kannustaa lukemista ja opettamista, mutta monet vanhemmat ovat haasteiden edessä, kuten kielimuurit tai omat kiireensä, jotka voivat estää heitä tukemasta lastensa oppimista.

Ratkaisuna tähän ongelmaan koulutuksessa ja yhteiskunnassa on tärkeää luoda enemmän resursseja, jotka kohdistuvat maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Esimerkiksi kielikylpyohjelmat, joissa lapset saavat enemmän tukea suomen kielen oppimisessa, voivat ratkaista tätä ongelmaa. Koulut voivat myös järjestää perheille tapahtumia, jotka edistävät kielellistä ja kulttuurista yhteisöllisyyttä.

Onko siis ratkaisua tähän huolestuttavaan ilmiöön? Ensisijaisesti tarvitsemme yhteisön, joka tukee perheitä – yhdessä voimme varmistaa, ettei syrjäytyminen jatku sukupolvesta toiseen!