Eduskunnassa käydään vilkasta keskustelua sote-välikysymyksestä kolmannen päivän ajan ilman päätöstä. Keskustelu on kärjistynyt ja opposition on mahdollista jatkaa puhemyllyn pyörittämistä jopa vaalien yli, ellei pääministeri Petteri Orpo (kok.) suostu toimittamaan tarkkoja tietoja sote-säästöistä.

Demari-infektoituneet puheenjohtajat, kuten Tytti Tuppurainen, ovat vaatineet hallitukselta syvällisiä tietoja säästösuunnitelmista. Tuppurainen on korostanut, että puheralli jatkuu niin pitkään kuin tarpeen, kunnes kaikki tarvittava tieto saadaan.

"Pääministeri on itse vastuussa tilanteesta, ja hänen on kerrottava, mihin satojen miljoonien eurojen säästöt sosiaalipalveluista kohdistuvat," Tuppurainen sanoi. Hän kuitenkin varoitti, että nykyisin saatu tieto on puutteellista, ja esitti kysymyksen siitä, tarkoittavatko digisäästöt käytännössä vähemmän kotihoitoa.

Hallitus vastaa syytöksiin jarruttamisesta ja väittää, että oppositio on vastuussa luottamuksen menettämisestä juuri nyt, kun vaalit lähestyvät. Vilhelm Junnila, yksi hallituspuolueiden edustajista, on syyttänyt oppositiota näyttelijöistä, jotka ovat luoneet sote-sotkuja.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on puolestaan hyökkäytty pääministeri Orpon johtajuutta kohtaan ja kehottanut hallitusta harkitsemaan eroa. Hän on myös kritisoinut sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa hänen eduskuntapuheistaan.

Kurvinen on erikseen huomauttanut, että monet ikäihmiset, joiden tulisi nauttia riittävistä palveluista, eivät ole saaneet tarvitsemaansa hoitoa. "Kaisa Juuso esittää huonoa viestintää ministerinä, eikä hän vaikuta ymmärtävän ikäihmisten todellisia tarpeita," hän lisäsi.

Samaan aikaan Kokoomuksen kansanedustaja Maarit Castren on vaadittu koko sosiaalihuoltolain uudistamista ja syyttänyt oppositiota aikarajan pidentämisestä. "Sote ei ole museoesine. Meillä on kiire uudistaa se kustannustehokkaaksi," Castren totesi.

Eduskunnassa käydään tiukkoja keskusteluja, ja kaikki osapuolet ovat now pakotettuja miettimään, mitä sote-uudistuksen tulevaisuus tuo tullessaan. Onko hallitus kykenevä toteuttamaan tarvittavat muutokset, vai onko opposition lopulta pakko astua valtaan todellisten muutosten aikaansaamiseksi?