Pääministeri Petteri Orpo (kok) joutui lauantaina kohtaamaan kasvavaa kritiikkiä johtajuuden puuttumisesta sekä hallituksen epäselvästä ulko- ja talouspolitiikasta. Oppositio on kyseenalaistanut Orpon valta-aseman, ja monet ovat väittäneet, että hallituksen todellinen johtaja on valtiovarainministeri Riikka Purra (ps).

Orpo puolustautui väittämällä, että hänen johtamansa hallitus on saavuttanut hyviä tuloksia, erityisesti talouden sopeutustoimissa ja työsuhteiden uudistamisessa. Hän kyseenalaisti myös perinteisen ”perkele-johtamistyylin” ja puolusti keskustelevaa ja neuvottelevaa lähestymistapaa. ”Nykyisin ihmisten johtaminen tapahtuu puhumalla, luottamusta rakentamalla ja ongelmia ratkomalla”, hän sanoi.

Pääministeri julkaisi myös näkemyksensä hallituksen sisäisestä päätöksenteosta, väittäen, että se on parantunut aikaisemmista hallituksista, joissa hän on ollut mukana.

Viimeisimmät tapahtumat ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä hallituksessa vallitsevasta sekavasta talouspolitiikasta. Valtiovarainministeri Purra ilmoitti torstaina, että hallitusohjelmaan kirjattu alijäämätavoite ei enää pidä paikkaansa, mikä sai aikaan hämmennystä. Orpo puolustautui ja vakuutti, että hallitusohjelmann alijäämätavoitteesta ei olla luovuttu.

Hallituksen tavoite on, että julkisen talouden alijäämä saisi olla korkeintaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Iltalehti nosti esille kysymyksen, kumpi puhuu totta – Orpo vai Purra. Mielenkiintoisesti Orpo puolusti molempien puheita, syyttäen hallituksen talouspolitiikan keskeistä tavoitetta velkaantumisen vähentämisestä.

Hallitusta on kritisoitu myös epäselvästä ulkopolitiikastaan. Erityisesti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) herätti kohua kieltäytymällä osallistumasta Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumaan, koska ohjelma tukee myös seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Pääministeri Orpo puolustautui ja sanoi, että ulkopolitiikan linja on selkeä, vaikka he käyvät keskustelua asiasta ensi viikolla TP-UTVA:n kokouksessa. Orpo myös vihjasi, että Suomi voi vielä liittyä Ukrainan tasa-arvoliittoumaan, mikäli ratkaisuja löytyy.

Hallitus on jakautunut myös Israelin ja Palestiinan kysymyksissä, mikä on herättänyt huolta. Suomi äänesti YK:ssa Israeliin liittyvien siirtokuntien laittomuudesta, mikä on aiheuttanut erimielisyyksiä hallituspuolueiden välillä. Orpo myönsi, että eri puolilla hallitusta on voimakkaita mielipiteitä, mutta korosti, että hallitus työskentelee yhdessä presidentin kanssa ulkopolitiikan ohjaamiseksi.

Orpon mukaan Lähitiedustelun kysymykset jakavat kansalaisten lisäksi poliitikkoja, ja hänen on tärkeää käydä keskustelua ministerien kanssa, jotta prosessi olisi läpinäkyvä. ”Ei se silloin ihan kunnolla ole mennyt, jos siitä nousee tällainen julkinen keskustelu”, Orpo myönsi, viitaten hallituksen sisäisiin eroihin.