Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin katkeamista joulupäivänä. Orpon mukaan tapaus on saanut lisää huomiota, sillä siihen liittyvä Eagle S -öljytankkeri kuuluu Venäjän varjolaivastoon.

"On selvää, että kyseessä on yksi alus varjolaivastosta, joka on Venäjän organisoima tapa huolehtia heidän ulkomaankaupastaan ja tavaraliikenteestään," Orpo ilmoitti.

Hän lisäsi, että alus on hyvin todennäköisesti osallinen kaapelin katkeamiseen. Itämerellä on ollut erilaista kaapelivaurioita useita kertoja, mikä herättää kysymyksiä ja huolta alueen turvallisuudesta. Orpo korosti, että viranomaiset ovat ottaneet opikseen aiemmista tapahtumista, ja siksi tällä kertaa toimet ovat olleet nopeampia.

"Rajavartioston laiva oli liikkeellä jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kaapelit katkesivat. Tuolloin meillä oli mahdollisuus estää suurten vaurioiden syntyminen," Orpo selvensi.

Orpon mukaan varjolaivaston pysäyttämiseksi etsitään keinoja niin Euroopan unionissa, Natossa kuin Itämeren alueen valtioiden kesken. Hän huomautti, että tämä laivasto uhkaa paitsi regionin turvallisuutta, myös ympäristöä, sillä alusten kunto on heikko ja niiden miehistön taidot ovat kyseenalaisia.

Varjolaivastosta keskustellaan myös kansainvälisillä foorumeilla, kuten Dubaissa. Ensi tiistaina Helsingissä järjestetään Itämeren Naton jäsenvaltioiden huippukokous, jota presidentti Alexander Stubb isännöi yhdessä Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa. Orpo ei osallistu kokoukseen, sillä hän on vienninedistämismatkalla Arabiemiraateissa Dubaissa.

Orpo aikoo matkan aikana keskustella myös varjolaivastoasiasta, sillä alueen aluksia seilaa Arabiemiraattien lipun alla. Hän kertoo tapaavansa myös Uuden-Seelannin pääministerin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Eagle S on rekisteröity Cookinsaarille, jotka nimellisesti kuuluvat Uuteen-Seelantiin.

Rauhoittelee suhtautumista Trumpin puheisiin

Orpo rauhoitteli Ykkösaamussa suhtautumista Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin puheisiin Grönlannin haltuunotosta. "Trumpilla on oma tapansa puhua, mutta meidän täytyy erottaa se, mitä hän sanoo, ja mitä lopulta tehdään," Orpo totesi.

Hän muistutti, että Trumpin edellisellä presidenttikaudella puheet saattoivat olla kovia, mutta teot eivät välttämättä vastanneet sanoja. Orpo ei usko aseelliseen toimintaan Grönlannin osalta tai siihen, että Grönlanti lopulta päätyisi tavalla tai toisella Yhdysvalloille.

Orpo nosti esiin, että Trumpin Grönlantiin, Panamaan ja Kanadaan liittyvien puheiden taustalla on halu vahvistaa Yhdysvaltojen asemaa niin kaupassa kuin turvallisuudessa.