Negatiiviset uutiset eivät ole mukavia, kertoo ähtäriläinen Mari Tuhkio. Niitä on syksyn aikana riittänyt.

Ähtärin eläinpuisto päätti syyskuussa palauttaa vuokralla olleet isopandat Kiinaan kustannussyistä. Lumi ja Pyry suljettiin karanteeniin syysloman päätteeksi, ja niiden paluulennon järjestelyt alkoivat välittömästi.

Vuonna 2018 Suomeen saapuneiden pandojen palautus aloitettiin perjantaina, ja se on herättänyt huolta paikallisissa asukkaissa. Pandojen ylläpidosta ja suojelumaksuista kertyi vuosittain noin puolentoista miljoonan euron kulut, joista vain 600 000 euroa katettiin lipputuloista.

Paikalliset elävät taloushaasteiden keskellä, ja kärsijöitä ovat olleet muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, joista johtuvat yhteistyöhankkeiden kaatumiset ovat tehneet matkailun vetovoiman kasvattamisesta entistä vaikeampaa.

Huolestuttavasta tilanteesta huolimatta Mari Tuhkio uskoo eläinpuiston olevan tärkeä osa Ähtäriä. Hänen mielestään eläinpuistolle pitäisi löytää uusia vetonauloja pandojen sijasta. "Erityisesti uusia eläimiä olisi tervetullut".

Marraskuun alussa Ähtärin kaupunki ilmoitti yt-neuvotteluista, ja eläinpuisto sekä sen tytäryhtiö, hotelli Mesikämmen, hakeutuivat yrityssaneeraukseen. Paulcounty halusi helpottaa matkailuyhtiöidensä ahdinkoa kirjauttamalla alas laina- ja myyntisaamisia yhteensä noin 7,6 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena kaupungin talous romahtaa vuodesta 2023 noin 2,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Ähtärille etsitään nyt lisätuloja, muun muassa korottamalla veroprosenttia ensi vuonna 0,5 prosenttiyksikköä, jolloin se nousee 10,6 prosenttiin. Tämä asettaa Ähtärin koko maan kolmanneksi kovman verottajaksi.

'"Tätä ei pelasta mikään", sanoo Maija Jousmäki, yksi Ähtärin asukkaista. Hänen mielestään paikalliset ovat saaneet sen, mitä ovat tilanneet, mutta nyt kaikki on katoamassa: "Kaupungista puuttuu työpaikkoja, pankkeja, kouluja ja teollisuutta. Se on kuin kuolema!".

Jousmäen mukaan Ähtäri on kuihtumassa, ja syynä on ensisijaisesti työpaikkojen puute. "Pienissä kaupungeissa valtaa pitää tietty piiri, kykenevät?" hän vihjaa.

Hän uskoo, että Ähtäri ei nouse enää entiseen loistoonsa, eikä matkailu ole ratkaisu. "Se juna meni jo. Ähtäri on eristyksissä keskellä Suomea – ei linja-autolla, ei junalla pääse tänne".

Anna Tuomela puolestaan toivoo, että negatiivisten uutisten aikakausi olisi ohi. Hänen mielestään Ähtärillä on yhä mahdollisuuksia. "Onhan täällä hienoja matkailukohteita".

Myös Marianne Väliaho korostaa paikkakunnan hyviä asioita: "Uudet koulut, laajennettu pesäpallostadion ja uusi uimahalli ovat olleet rakenteilla".

Ähtäri ei välttämättä tarvitsee pandojen kaltaista vetonaulaa, mutta nuori Jaso Haveri miettii, minkälaista kesämatkailu tulee olemaan ilman pandoja. Hän aikoo opiskella muualla, mutta voisi palata Ähtäriin opintojen jälkeen.

Jaso pitää Ähtärin pientä kokoa hyvänä asiana: "Täällä voi harrastaa rauhassa, eikä ole liikaa porukkaa".

Ari Viitanen, joka työskentelee grillillä, kertoo, ettei asiakkaat puhu paljoa pandojen lähdöstä. Hän uskoo, että eläinpuisto pysyy Ähtärin vetonaulana, vaikka pandat olisivatkin poissa. "Täällä on hyvät ulkoilumaastot ja kauniit maisemat. Tämä on hyvä paikka elää ja olla!".