
Petteri Orpo EU-huippukokouksen jälkipuinnissa: Ukraina ei romahda, vaikka isompi tukipaketti on jumissa
2025-03-21
Kirjailija: Aino
BRYSSEL - EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas ehdotti EU-huippukokouksen alla Ukrainalle 20–40 miljardin euron arvoista tukipakettia. Valitettavasti tämä ehdotus ei saanut tarpeeksi tukea kokouksessa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vahvisti, että pienempi tukipaketti meni eteenpäin.
– Kallaksen ehdotuksesta toteutuu nyt 5 miljardin euron osuus, jonka myötä Ukraina saa kaksi miljoonaa ammusta, Orpo ilmoitti.
Orpon mukaan Kallaksen suurta pakettia pyritään edelleen edistämään, ja siihen tulisi liittää niin sanottu halukkaiden maiden koalitio, johon kuuluvat muutkin kuin EU-valtioita.
Erityisesti suuret maat, kuten Ranska, Espanja ja Italia, ovat olleet huolissaan maksujen jakautumisesta kansantalouksien koon mukaan, jolloin osuudet olisivat suuria.
– Tällainen esitys tuli ehkä hieman liian nopeasti esiin ja vaatii jatkovalmistelua. Yhteinen tahtotila on vahva, että ratkaisuja pitää löytää, Orpo arvioi.
Tähän mennessä Suomi ja muut Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola ovat tukeneet Ukrainaa enemmän suhteessa väkilukuun ja talouden kokoon.
Jos tukipaketin koko jää 20 miljardin euron tienoille, Orpon mukaan Suomi on tänä vuonna jo toimittanut Ukrainalle tarpeeksi aseistusta tai ainakin varautunut siihen. Suurempi tuki vaatisi uusia päätöksiä.
– Suomelle Ukrainan sotilaallinen tukeminen on niin korkea prioriteetti, että etsimme jatkuvasti keinoja siihen, Orpo korosti.
Orpo on sitoutunut ajamaan Ukrainan liittymistä EU:hun vuoteen 2030 mennessä.
Tukipäätöksen viivästyminen ei kuitenkaan Orpon mukaan kaada Ukrainan tilannetta, sillä rintamatilanne on parempi kuin aiemmin pelättiin.
– Romahdusta ei ole tapahtumassa, Ukraina pystyy puolustautumaan, Orpo vakuutti.
Hän muistutti myös, että Ukrainalle aiemmin luvatun 25 miljardin euron tuen maksua on aiotaan aikaisemmin.
Kokouksen päätöksiin kirjattiin, että EU jatkaa Ukrainan tukemista sotilaallisesti ja taloudellisesti, jotta sillä olisi vahva asema rauhanneuvotteluissa. Tämän asiakirjan allekirjoittivat 26 jäsenmaata, kun taas Unkari vastusti jälleen Ukrainan tukemista.
Videoyhteydellä kokoukseen osallistunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nosti esiin Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden. Orpon mukaan tavoite tavoitetaan vuoteen 2030 mennessä.
– Ukraina on täyttänyt kaikki aikarajat, mitä heiltä on pyydetty, keskellä sotaa, ja se on todella arvokasta. Tämä osoittaa heidän sitoutumisensa, ja siksi tien eteenpäin pitäisi olla auki, Orpo painotti.
EU-komissio julkaisi äskettäin tulevien vuosien puolustuslinjaukset, niin sanotun Valkoisen kirjan. Orpo oli tyytyväinen siihen, että linjauksissa syy Euroopan puolustuksen vahvistamiseen on selvästi Venäjän uhka. Toinen syy on Yhdysvaltain vähenevä rooli Euroopan puolustuksessa.
– Erityisesti on nostettu esille Venäjän uhan vuoksi itäinen raja ja itäiset alueet sekä maataistelujoukkojen suorituskykytarpeet, Orpo lisäsi.
Eteläisestä Euroopasta suunnatut uhka-arviot korostavat terrorismia, rajavalvonnan haasteita ja kyberuhkia, joita on pakko torjua tehokkaasti.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi tiedotustilaisuudessaan kyberuhkien torjunnan painotuksen. Hän myös esitteli ohjelmaa, joka tunnetaan nimellä Valmius 2030.
Orpon mukaan Sánchezin kanssa ei kuitenkaan ollut erimielisyyksiä Venäjän uhasta.
– Etelämpänä ja lännemmässä sodan uhka ei vastaa kokemuksiamme, ja näin ollen retoriikka on erilainen. Eteläisimmissä maissa sotilaallinen sanoma ei ole yhtä voimakasta, Orpo huomautti.
Komissio aikoo ottaa markkinoilta 150 miljardia euroa lainaa, josta jäsenmaat voivat hakea lainoja yhteisiin puolustushankkeisiin.
Orpo arvioi, että Suomen könnte olla järkevää ottaa osaa lainaan, sillä komissio saa lainaa edullisemmin kuin Suomi, mikä tekee lainan korosta Suomen kannalta edullista.
Komission linjausten tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden yhteishankintoja ja ohjata varoja EU:n sisällä. Tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista.
Kuitenkin ostojen rajoittamisessa EU:n sisällä on Orpon mukaan rajansa.
– Meidän on aina Suomessa haettava parasta maailmalta. Laatu ja hinta ovat yhtä tärkeitä, kun hankintoja tehdään.