Ilmastonmuutos tuo ydinvoiman takaisin keskusteluun voimakkaasti, sillä se on päästötön energianlähde, joka ei ole riippuvainen tuulesta tai auringosta. Ydinenergiaa on jo pitkään pidetty ympäristöystävällisenä ratkaisuna, mutta riskit eivät ole kokonaan hävinneet.

Ydinvoimaloiden toimintaan liittyy erityistä vastuuta, ja siksi niitä varten tarvitaan erityiset ydinvastuuvakuutukset. Nämä vakuutukset ovat Finanssivalvonnan hyväksymiä ja perustuvat ydinvastuulakiin.

Pohjoismainen ydinvakuutuspooli on huomannut kasvavaa kiinnostusta pienydinvoimaloita kohtaan, jotka ovat teholtaan alle 300 megawattia. Esimerkiksi Olkiluodon uusi laitosyksikkö tuottaa noin 1 600 megawattia, joten pienydinvoimalat voisivat tuoda uusia mahdollisuuksia alueelliseen energiatuotantoon.

Ruotsissa ja Suomessa on kyselty vakuutuksia pienydinvoimaloille, ja asiakasprofiili vaihtelee konsultteista ja valmistajista vakuutusmeklareihin. Erityisesti Ruotsi on noussut esiin kyselyiden myötä, vaikka maa aikanaan päätti luopua ydinvoimasta.

Vaikka laitteita ei vielä ole, kysymyksille on riittänyt kysyntää. Pohjoismaisen ydinvakuutuspoolin toimitusjohtaja Caj Weckström huomauttaa, että vakuutusten hinnoittelussa on monia haasteita, sillä riskiprofiilien määrittäminen on vaikeaa, kun laitteita ei ole vielä olemassa.

Erityisesti keväällä 2024 voimaantulevat säädökset laajentavat mahdollisuuksia ydinvoimalan rakentamispaikan valitsemiseen. Uudet säännöt mahdollistavat, että ydinvoimala voi sijaita myös tiheästi asutulla alueella, kunhan sen turvallisuus voidaan osoittaa.

Pakollinen ydinvastuuvakuutus kattaa radiologisen säteilyn aiheuttamat vahingot niin ihmisille kuin ympäristölle. Korvauksen yläraja on noussut 1,2 miljardiin euroon Pariisin sopimuksen myötä.

Pohjoismainen ydinvakuutuspooli tarjoaa myös vapaaehtoisia omaisuusvakuutuksia, jotka kattavat vahinkoja sekä laitokselle itselleen että radioaktiivisten aineiden kuljetuksille.

Vaikka pienydinvoimalat eivät vielä toteudu käytännössä, niiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Fortumin toimitusjohtaja on ilmaissut, että valtion tuki ydinvoimarakentamiseen on toivottu asia, ja ymmärtää myös taloudelliset huolet, joita operaattoreilla on.

Ydinvakuuttamisen historia Suomessa ja Ruotsissa yhdistyi vuonna 2003, kun molemmat maat yhdistivät atomivakuutuspoolinsa ja loivat Pohjoismaisen ydinvakuutuspoolin, jonka taustalla on tiivis yhteistyö ja yhteiset päämäärät ydinvoiman kehittämisessä pohjoisessa Euroopassa.