Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) taloudellinen tilanne parani vuonna 2023, kun alijäämä laski 56,5 miljoonaan euroon, mikä on 59 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä merkittävä muutos on paljolti seurausta säästötoimista ICT-palveluissa sekä väliaikaisten työntekijöiden käytön vähentämisestä.

Vaikka kulut kasvoivat vain 1,8 prosenttia, työllisyys- ja terveyspalveluissa havaittiin kuitenkin huomattavaa kustannusten nousua. Pirhan mukaan suurimmat haasteet liittyvät edelleen työterveyspalvelujen kustannuksiin. Työntekijäkokemus pysyi kohtalaisella tasolla huolimatta useista yt-neuvotteluista ja henkilöstömuutoksista, mutta sairauspoissaolojen vähentämistavoitteet eivät valitettavasti toteutuneet.

Suurin osa sairauspoissaoloista liittyi mielenterveysongelmiin ja käyttäytymishäiriöihin, mikä on herättänyt keskustelua alueella käytettävistä resursseista ja palveluista. Pirha on korostanut, että se on noudattanut lain vaatimuksia hoidon ja palveluiden tarjoamisessa. Esimerkiksi 43 prosenttia vanhuspalveluja tarvitsevista sai ympärivuorokautista hoitoa alle kuukaudessa, ja yli 97 prosenttia sai palvelut lain edellyttämässä kolmen kuukauden aikana.

Perusterveydenhuollon osalta 87 prosenttia apua tarvinneista pääsi vastaanottoon kahdessa viikossa, ja erikoissairaanhoitoon pääsy toteutui 95 prosenttisesti säädetyn aikarajan puitteissa. Tämä osoittaa, että alueella on pystytty vastaamaan kiireellisiin hoitotarpeisiin.

Pirhan tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin haasteelliset. Aluehallitus aikoo käsitellä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta 31. maaliskuuta, ja kokouksessa käsitellään myös psykiatrian yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä. Näiden palveluiden parantaminen on välttämätöntä, jotta alueen väestön hyvinvointi voidaan taata ja sairauspoissaoloja vähentää tulevaisuudessa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten Pirhan resurssit riittävät vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.