Maanantaina julkaistu raportti Jyväskylän yliopiston alaiselta Koulutuksen tutkimuslaitokselta on herättänyt keskustelua Suomessa. PISA 2022 -tutkimuksessa on nyt kartoitettu maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista, ja tulokset ovat hälyttäviä.

Tutkimus tuotti tärkeää tietoa erityisesti yhdeksäsluokkalaisten nuorten osaamisesta matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Suomessa otettiin mukaan yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista, jotta saatiin tarkka kuva heidän osaamisestaan peruskoulun päättövaiheessa.

Tuloksista käy ilmi, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista nuorista jää suoritustasoltaan heikoille paikoille, mikä voi asettaa esteitä jatko-opinnoille ja työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa, että monet nuoret eivät hallitse suomea tarpeeksi hyvin – ei puhuttuna eikä kirjoitettuna.

Yhtenä keskeisenä ongelmana on se, että monet maahanmuuttajanuoret siirretään jatko-opintoihin, vaikka peruskoulun tarjoama osaaminen ei riitä toisen asteen vaatimuksiin, erityisesti ammattikouluun tai lukioon. Taustalla on resurssipula suomalaisessa peruskoulussa, joka ei kykene tukemaan heikosti suoriutuvia oppilaita riittävästi.

Raportin mukaan 15-vuotiaista suomalaisista nuorista 10 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia vuonna 2022, ja heidän osuutensa kasvaa nopeasti. Samaan aikaan kantaväestön syntyvyys on laskussa, mikä tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa nuorista voi olla maahanmuuttajataustaisia.

Helsingissä tilanne on jo kriittinen: maahanmuuttajataustaisten koululaisten osuus ylittää 20 prosenttia ja kasvaa. Tähän rinnastuu havainto, että maahanmuuttajista muodostuu uusi koulutuksellinen ja sivistyksellinen alaluokka, joka saattaa kärsiä perhesiteistä johtuvista koulutusesteistä.

Keskustelua aiheuttavat myös sosioekonomiset erot, sillä EU-maista tai pohjoismaista tulleilla maahanmuuttajilla on korkeampi koulutustaso ja heillä menee paremmin opinnoissa kuin esimerkiksi Afrikasta tai Lähi-idästä tulleilla.

Tutkijat varoittavat, että tilanne voi johtaa normaaliin kieltenvastaiseen jakautumiseen, jossa maahanmuuttajat eriytyvät omille asuinalueilleen eivätkä opi suomea. Tämä voi valitettavasti johtaa kulttuuristen erojen syvenemiseen ja yhteiskunnallisen koheesion heikentymiseen.

Erityisiä huolia herättää se, että jopa toisen sukupolven maahanmuuttajat eivät saavuta riittäviä oppimistuloksia peruskoulussa. Asiantuntijat korostavat, että tämä ei ole vain yksittäisten perheiden ongelma, vaan se liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja opetussuunnitelmaan.

PISA-tutkimus paljastaa, että peruskoulun resurssit eivät enää riitä tukemaan kaikkia tarpeita, ja ongelmat vaativat välitöntä huomiota päättäjiltä. On käynnistettävä laaja kansallinen toimenpideohjelma, joka ratkaisee nuorten koulutukselliset haasteet.

Tätä taustaa vasten PISA-raportti on varoitus: Suomen on kohdattava haasteet ja otettava konkreettisia askeleita, ettei meistä muovautuisi maata, jossa nuoret ovat hukassa, eristyksissä ja ilman tulevaisuutta.