Johdanto

Helsingin poliisin ylikonstaapelia vastaan nostetaan syytteet virkasalaisuuden rikkomisesta, ja syyttäjä vaatii hänelle ehdollista vankeutta. Vuonna 1966 syntynyt mies on jo irtisanottu omasta virastaan.

Tietojen jakaminen

Syyttäjän esittämän mukaan ylikonstaapeli lähetti yhteensä 34 kertaa luottamuksellista tietoa poliisin rekistereistä ja tietojärjestelmistä henkilöille, joilla ei ollut oikeutta niihin. Vastaanottajien joukossa oli poliiseja sekä muita turvallisuusalalla toimivia, joiden epäillään olevan myötämielisiä äärioikeistolle.

Tietoa jaettiin erityisesti sosiaalisen median pikaviestisovellusten, kuten Whatsappin, Telegramin ja Signalin kautta, ja lisäksi suoraan tietyille yksityishenkilöille.

Kohutiedot terrorismista

Mies paljasti muun muassa tietoja poliisin toimista terrorismiin liittyvissä uhkatilanteissa, mukaan lukien yksityiskohtia paikallisista vuorokausiraporteista. Erityisesti häntä syytetään tiedon jakamisesta Turussa vuonna 2017 tapahtuneesta puukkoiskusta, joka järkytti koko Suomea.

Lisäksi hänen viesteistään löytyi tietoja muun muassa ulkomaalaistaustaisten yksilöiden rikoksia sekä jopa heidän henkilötietojaan. Yhdessä viestissä häntä syytetään itsensä murhanneen henkilön kuvan jakamisesta, joka lähetettiin Vihdin-Karkkilan Suojeluskunta -ryhmään Signalissa.

Viestien lähetys ja keskustelu

Viestien lähetys tapahtui yli kolmen vuoden ajan, kesäkuusta 2017 elokuuhun 2020, ja tämä aika on herättänyt voimakasta keskustelua poliisin sisäisestä tiedottamisesta.

Syytteet ja puolustus

Vaikka mies myöntää lähettäneensä viestit, hän kuitenkin kiistää syytteen vakavuuden. Hänen mukaansa kaikki teot, joista häntä syytetään, ovat vanhentuneet, sillä tiedot on jaettu ennen 15. lokakuuta 2019. Mies väittää myös, että vastaanottajilla oli oikeus lukea tietoja vuorokausiraporteista.

Kuva itsemurhan tehneestä henkilöstä lähetettiin 'lain mukaan' väärään ryhmään vahingossa – tämä on miehen puolustuslinja. Hän kertoo, että tarkoituksena oli jakaa kuva poliisilaitoksen asejaostolle, joka oli kiinnostunut ampuma-asetapauksista.

Virka-aseen säilyttäminen kotona

Lisäksi häntä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Mies on myöntänyt säilyttäneensä virka-asettaan kotonaan vuosilomansa aikana kesällä 2020. Hän väittää, että käytäntö on yleinen ja että hänellä oli hyvä syy pitää asetta kotonaan, sillä hän harjoitteli sen käyttöä omalla ajallaan.

Vahingonkorvaukset ja oikeudenkäynti

Poliisi vaatii myös vahingonkorvauksia Suomen valtiolta, yhteensä 4 000 euroa oikeudenkäynnin viivästymisestä. Helsingin käräjäoikeus tulee antamaan asiassa tuomion myöhemmin.

Tutkinnan taustaa

Äärioikeistoon linkittyvän rikoskokonaisuuden tutkinta alkoi vuoden 2020 lopulla, ja alun perin epäilijöitä oli kymmenen hengen ryhmä. Esitutkinnassa ei kuitenkaan saatu tarpeeksi näyttöä vakavista rikoksista, ja lopulta vain kolme henkilöä sai syytteen.

Viime syyskuussa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi entisen poliisin ampuma-asekouluttajan 80 päiväsakkoon ampuma-aserikoksesta. Hän piteli hallussaan luvatonta kivääriä yli kymmenen vuoden ajan, mikä on herättänyt laajaa huomiota ja keskustelua lain noudattamisesta poliisi- ja turvallisuusalalla.