Epäilyttävät merenalaiset onnettomuudet eivät ole sattumaa

Eduskunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevät valiokunnat saivat tänään kattavan katsauksen Suomenlahden poikkeuksellisiin tapahtumiin, jotka alkoivat 26. joulukuuta. Eagle S -tankkerin kerrotaan katkaisseen Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin sekä vaurioittaneen datakaapeleita, mikä herättää vakavia kysymyksiä alueen turvallisuudesta.

Poliitikoille annettiin salassa pidettävää tietoa, ja julkisuuteen vuoti vain rajallisesti tietoa tapahtumista.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) vaatii varjolaivastoa koskevien pakotteiden kiristämistä ympäristö- ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi. Naton ilmoitetaan myös valmistelevan lisäalusten lähettämistä Itämerelle, mikä on merkki alueen kasvavasta huolesta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) puolestaan kiitti viranomaisia ja heidän toimintaansa, joka perustuu lakiin ja tehokkuuteen ilman ylilyöntejä. Politikoilla oli pitkät keskustelut operaatiota johtaneiden virkamiesten sekä ulkoministeriön ja puolustushallinnon edustajien kanssa.

Ylen tietojen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto on nyt sitä mieltä, että merenalaiset kaapeleiden katkeamiset eivät ole sattumaa. Vaikka jokainen tapaus on tutkittava erikseen, on selvää, että tapahtumat muodostavat laajan ja merkittävän kokonaisuuden.

Kysymys siitä, ketkä hybriditoiminnan takana todella ovat, saattaa jäädä epäselväksi. Tarvitaan riittävästi todisteita mahdollisten syyllisten selvittämiseksi.

Tutkinta etenee, ja keskusrikospoliisi epäilee, että merenpohjalla lojuu rahtilaivan ankkuri. Tapausta tutkitaan edelleen huolellisesti.

Ministeriöt etsivät keinoja vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi. Tämä vaatii rannikkovaltion, EU:n ja Naton yhteistyötä; asiaa ei voida hoitaa vain yksittäisten valtioiden tasolla.

Ensimmäinen askel kohti ongelman ratkaisua voisi olla Naton tarjoama apu. Euroopan joukkojen komentaja on käskenyt tehostaa läsnäoloaan Itämerellä, ja Suomi ja Viro ovat pyytäneet tätä apua. Tämä tarkoittaa alusten lähettämistä erityisesti kriittisten infrastruktuurien, kuten sähkökaapeleiden, läheisyyteen. Naton suunnitelmiin saattaa kuulua myös ilmatiedustelun ja merenalaisten operaatioiden tehostamista.

Vaikka kukaan ei voi taata, ettei Itämerellä tapahtuisi vastaavia tuhoja tulevaisuudessa, uskoo asiantuntijat, että Suomen viranomaisten nopea reagointi ja Naton valvonta voivat ehkäistä uusia onnettomuuksia, jolloin syyllisiä voidaan paremmin jäljittää ja saattaa vastuuseen.

Tällä hetkellä ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, mitä Eagle S -alukselle ja sen lastille tapahtuu. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen kertoo, että aluksen kuntoa tutkitaan parhaillaan, ja viranomaisella on jatkotoimivaltuudet asian käsittelyssä. Hän ei kuitenkaan osaa tarkasti arvioida aluksen kohtaloa tämän hetken tiedoilla.

Koskinen mainitsee myös, että valiokunnassa oli paljon kysymyksiä ja keskusteltavaa, mikä venytti kokousta ja viivytti tiedotustilaisuuden aloitusta yli tunnilla. Tilanne on käynnissä ja herättää laajaa huomiota sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.