Politiikan tutkija Johanna Vuorelma on analysoinut tasavallan presidentti Alexander Stubbin ensimmäistä uudenvuodenpuhetta ja löytänyt siitä yllättäviä ristiriitoja sekä uskomattomia vaikutuksia. Vuorelma kuvailee puhetta yllättämättömänä ja turvallisena, eikä siinä juurikaan esitetty uusia ideoita tai provosoivia näkökulmia. Monet esille nostetut teemat olivat Stubbille jo ennestään tuttuja, mukaan lukien hänen presidenttikampanjastaan tunnettu arvopohjainen realismi. Yllätys olikin kenties se, ettei puheesta löytynyt yllätystä lainkaan.

– Häntä on usein nähty uudistajana, mutta nyt vaikutti siltä, että hän pussitti itseään tuttuun muottiin, Vuorelma tähdentää.

Stubbin puhe oli Vuorelman mukaan kriisiajan puhe samalla tavoin kuin hänen edeltäjänsä Sauli Niinistön kauden viimeiset puheet. Teemat, kuten kansallinen eheys, taloustilanne ja turvallisuus, toistuivat jälleen.

Vuorelma on tutkinut tarkasti Niinistön puheita vallankäytön näkökulmasta ja huomauttaa, että vaikkakin Stubb puhutteli eduskuntaa talouspoliittisista kysymyksistä ja kehotti rakentamaan yhteistä tilannekuvaa, hän ei silti syventynyt ympäristökysymyksiin yhtä vahvasti kuin Niinistö.

Eroja Stubbin ja Niinistön välillä on kuitenkin löydettävissä. Stubbin mainitsema ilmasto- ja ympäristökriisi jäi pinnalliseksi, kun taas Niinistön puheissa se oli keskeinen teema.

– Niinistön puheissa tämä aihe oli yksi keskeisimmistä, ja sen käsittelyssä liikuttiin syvemmällä tasolla, Vuorelma huomauttaa.

Puheen lopussa Stubb toivotti Jumalan siunausta, perinteestä, joka on ollut harvinaista presidenttien keskuudessa viime vuosikymmeninä, mutta yhä osa Suomen poliittista kulttuuria. Huomionarvoista oli myös se, että Stubb aloitti puheensa sanomalla ”rakkaat suomalaiset” sen sijaan, että olisi käyttänyt perinteisempää ”kansalaiset”-ilmaisua.

Vuotuisen perinteen mukaisesti tänä vuonna puhe esitettiin myös englanniksi, mikä kuvastaa Suomen kasvavaa monimuotoisuutta sekä kansainvälisen yleisön tavoittelua. Vuorelma uskoo, että tämä kehitys on merkki siitä, että Suomi tunnistaa ja juhlistaa moninaisuuttaan.

Kuitenkin puheessa esiintyi myös ristiriitaisia kohtia, mikä herättää kysymyksiä presidentin viestin johdonmukaisuudesta. Stubbin sanoin yhteisyys ja kansan luottamus eivät horju, mutta hän mainitsee myös olevan huolissaan kansakunnan sisäisestä kahtiajakautumisesta.

– Ei voi olla samanaikaisesti totta, että yhtenäisyys ja luottamus pysyvät häiriöttöminä, kun samaan aikaan väitetään, että kansa on kahtia jakautunut, Vuorelma kritisoi.

Lisäksi Vuorelma huomauttaa, että puheessaan esittämäänsä sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää kohtaan esitettyyn kritiikkiin on liitetty kuluvan vuoden lakimuutoksia, jotka mahdollistavat turvapaikkahakemusten vastaanottamisen estämisen rajoilla.

– Oikeustieteilijät ovat kritisoineet tätä kehitystä, sillä se kyseenalaistaa sopimuspohjaisen kansainvälisen järjestelmän, ja se on huolestuttavaa, Vuorelma toteaa.