Venäjä on käynnistänyt yöllisen ilmahyökkäyksen Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, vahvistaa Ukrainan pormestari Vitali Klytsko. Tämä tapahtuu vain tunteja sen jälkeen, kun Ukraina ja Yhdysvallat ilmoittivat päässeensä alustavaan sopimukseen tulitauosta, mikä herättää kysymyksiä hyökkäyksen aikarajasta ja sen todellisista syistä.

Ilmahälytys aktivoitui Kiovassa ja ympäröivillä alueilla, ja varoitus oli voimassa noin tunnin ajan. Ensimmäiset tiedot raportoivat räjähdyksistä niin Kiovassa kuin Harkovan alueellakin, ja tietoisku on saanut kansainväliset uutistoimistot liikkeelle.

Kreml on tähän mennessä pysynyt hiljaa tulitaukoesityksestä. Venäläinen poliitikko Konstantin Kosachev on kuitenkin ilmoittanut Telegramissa, että mahdollinen tulitauko tehdään Venäjän ehdoilla, ei Yhdysvaltojen. Tämä herättää huolta siitä, miten neuvottelut tulevat etenemään, erityisesti kun Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat aikoo käsitellä tulitaukoesityksen Venäjän kanssa ennen pitkää.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak varoittaa, että Venäjän seuraavat toimet voivat olla keskeisiä, ja Trumpin reaktio saattaa vaikuttaa Ukrainan tukemiseen. 'Jos Trump tuntee, että häntä on loukattu, saattaa Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle lisääntyä', hän pohtii.

Lisäksi venäläinen asiantuntija Hanna Smith arvioi, että Venäjä ei todennäköisesti hyväksy lyhytaikaista tulitaukoa, vaan aikoo painostaa pitkää rauhansopimusta omilla ehdoillaan.

Yhdysvaltalainen senaattori Lindsey Graham on esittänyt huolensa, että jos Venäjä kieltäytyy tulitauosta, se tarkoittaa massiivisia seuraamuksia Venäjän taloudelle. 'On tärkeää näyttää Venäjälle, että heidän tulee maksaa hintaa hyökkäyksistään', hän julistaa.

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen on myöntänyt tulitaukosopimuksen olevan askel oikeaan suuntaan, mutta korostaa Venäjän vastuuta. 'Vastuuta on nyt Venäjällä: sen on osoitettava, että se on sitoutunut lopettamaan sotansa Ukrainaa vastaan.'

Tällä hetkellä tilanne on äärimmäisen jännittynyt, ja seuraavat tunnit ja päivät ovat ratkaisevia, kun kehitämme strategioita, jotka voisivat vaikuttaa tuleviin neuvotteluihin ja mahdollisiin rauhansopimuksiin. Kansainvälinen yhteisö seuraa tilannetta tarkasti, ja tulevat toimet voivat muuttaa koko konfliktin dynamiikkaa.