Helsingin kaupungin kirjastot ovat joutuneet toistuvasti turvautumaan porttikieltoihin, kun asiakkaat käyttäytyvät aggressiivisesti tai häiriköivät paikan mennessä hajoamiseksi. Tämä huolestuttava ilmiö on johtanut siihen, että kirjastot kokevat yhä enemmän häiriöitä.

Viimeisimpänä tapauksen keskiössä on Vapauden liiton kunta- ja aluevaaliehdokas Junes Lokka, joka sai helmikuussa porttikiellon Helsingin keskustakirjasto Oodiin. Oodin henkilökunnan mukaan Lokka oli syyllistynyt toistuvaan häiriköintiin, vaikka hän itse kiistää syytökset.

Helsingin aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki kertoo, että porttikieltojen jakaminen ei ole yleinen käytäntö, ja niitä annetaan vain harvoin. Oodissa on kuitenkin annettu 26 vääriä aikaisia porttikieltoja vain kahdessa vuodessa, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta.

Eri kirjastojen kesken häiriköinti on yleistynyt: yhteensä 42 porttikieltoa annettiin Helsingin kirjastoissa helmikuun 2023 ja helmikuun 2025 välillä. Oodin lisäksi Helsingissä on 37 muuta aluekirjastoa, mutta häiriöt ovat keskittyneet erityisesti Oodiin.

Yleisin syy porttikieltojen antamiseen on asiakkaiden toistuva häiriö ja henkilökunnan käskyjen laiminlyönti. Erityisen huolestuttavaa on, että eräät asiakkaat ovat uhkailleet henkilökuntaa, ja tällaiset tapaukset ovat yleistyneet. Ihamäki kertoo, että uhkaavat sanat ovat yleensä sanallista mielipahaa, joka voi johtaa väkivaltaisiin tilanteisiin, joissa ei haluta puuttua itse asiaan, vaan kutsutaan apua paikalle.

Käyttökiellot eivät kuitenkaan koske ainoastaan aikuisia. Myös nuoret ja lapset ovat syyllistyneet häiriöihin kirjastoissa, mikä on herättänyt keskustelua nuorten käytöksestä ja sen mahdollisista syistä. Turun kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula huomauttaa, että alaikäiset asiakkaat voivat aiheuttaa ongelmia, ja heidän käytöksensä on voinut krimenkkaada viime vuosina.

Porttikieltojen määrä voi vaihdella merkittävästi eri kirjastoissa. Luonnollisesti liiketoimintakäytännöt eroavat, ja kirjastot voivat antaa porttikiellon korkeintaan 30 päiväksi. Kielto on aina kirjastokohtainen, joten useita porttikieltoja ei voi jakaa samanaikaisesti koko Suomen kattavasti.

Vaikka porttikieltojen määrä on kasvanut, niiden tehokkuus ei ole aina selkeä. Jotkut asiakkaat palaavat jopa häiriköimään kirjastoon uudestaan, kun kielto on umpeutunut. Ihamäen mukaan rajoja täytyy kuitenkin asettaa, jotta käyttäytyminen saadaan hallintaan.

Helsingin kirjastoissa on tullut esille myös varastamistapauksia, joissa asiakkaat ovat vienneet toisten omaisuutta, kuten puhelimia, ikkunasta. Kirjastot tekevät rikosilmoituksia tilanteista, joissa omaisuutta varastetaan.

Kirjastot ovat edelleen tärkeitä paikkoja yhteisöissä, ja niiden on voitava taata turvallinen ympäristö kaikille asiakkaille. Onkin tärkeää, että häiriöihin puututaan ajoissa, jotta kirjastot voivat jatkaa toimintaansa ja palvella kansalaisten tietotarpeita.