Helsingin Meilahden sairaala-alueella asioineet potilaat ja heidän omaisensa ovat ilmaisseet huolensa HUSin irtisanomisten ja resurssivähennyksien vaikutuksista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS, ilmoitti irtisanovansa yhteensä 280 työntekijää, mikä herättää kysymyksiä potilasturvallisuudesta ja hoidon saatavuudesta.

Tornisairaalan aulassa Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijat Olli Hatakka ja Eerik Jussila pohtivat, kuinka nämä säästöt voivat vaikuttaa tulevien lääkärien koulutukseen. Hatakka on huolissaan siitä, että HUSin resurssien väheneminen saattaa heikentää opettajien työolosuhteita. "Kliinisten opettajiemme, jotka ovat lääkäriä, työolot voivat heikentyä, ja se vaikuttaa suoraan meihin," hän toteaa.

Opiskelijat pelkäävät, että opetuksen laatu heikkenee ja siirtyy enemmän massaluennoksiin pienryhmien sijaan. Saara Lindholm, joka on HUSissa hoidoissa, korostaa huoltaan hoidon saatavuudesta. "Jonot ovat jo nyt todella pitkät ja apua on vaikea saada nopeasti. Miten tulevaisuudessa tulee käymään?" hän kysyy.

HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl on kuitenkin yrittänyt rauhoittaa potilaita ja vakuuttaa, että potilasturvallisuus on edelleen ensisijainen asia muutoksista huolimatta. "Me valvomme tarkasti, että potilasturvallisuus ei vaarannu" hän sanoo. Lindholm on kuitenkin skeptinen ja epäilee, että jonot eivät lyhene juuri lainkaan.

HUSin mukaan suurin osa irtisanomisista kohdistuu muihin henkilöstöryhmiin kuin hoitohenkilökuntaan ja lääkäreihin. Hoitohenkilökunnasta vähennetään 2,4 prosenttia ja lääkäreistä 0,6 prosenttia. Tämä herättää kysymyksiä hoidon laadusta tulevaisuudessa.

Elokuisessa tiedotustilaisuudessa HUS kertoi tavoittelevansa 50 miljoonan euron säästöjä yhteistoimintaneuvotteluilla, mutta koko sopeutustarve ensi vuodelle on 140 miljoonaa euroa. Monisairaiden potilaiden huoli kasvaa, sillä henkilöstövähennykset voivat vaikuttaa heidän hoitoonsa kaikin puolin.

Esimerkiksi Liisa-Kaarina Laapotti on huolissaan vanhenevasta väestöstä. "Vähennykset yhdestäkin yksiköstä vaikuttavat kokonaisuuteen. Meidän ikääntyneet tarvitsevat yhä enemmän hoitoa," hän sanoo.

Marja Saari, joka juuri kävi hoidoissa, on yhtä mieltä siitä, että tukitoimia olisi syytä säilyttää. "Sairaanhoitajat eivät voi tehdä kaikkea. Luottamus terveydenhuoltoon on kärsinyt, ja nyt tuntuu siltä, että kaikki karsitaan," hän kertoo. Hän huomauttaa, että yksin elävän eläkeläisen taloudellinen tilanne ei riitä kattamaan kaikkia hoitomenoja, mikä voi johtaa velkaantumiseen.

HUSissa tutkimuksissa ollut helsinkiläinen Chana Dery on myös huolissaan. "Hoitohenkilökunnalla ei ole aikaa kaikille potilaille. Työmäärä lisääntyy koko ajan," hän toteaa, ja pelkää hoitoon pääsyn vaikeutuvan entisestään tulevaisuudessa. Dery syyttää vaarantuneesta tilanteesta poliitikoita: "Hallitus on saanut sen, mitä on halunnut, mutta kansalaiset kärsivät seurauksista."

Kun meitä hoitavat yhä vähemmät ammattilaiset, on selvää, että HUSin tulevaisuus herättää monia kysymyksiä, ja potilaiden huoli on enemmän kuin perusteltua.