LONTOO – Brittiläinen prinssi Andrew on jälleen kerran epäilyksen alaisena, ja tällä kertaa hänen ystävyytensä kiinalaisen liikemiehen kanssa on saanut Iso-Britannian sisäministeriön hälyyttämään.

Brittinousemassa oleva mainehaitta on saanut prinssin vetäytymään julkisuudesta, ja hän on perannut osallistumisensa kuninkaallisten joulujuhlallisuuksien teeman.

Andrew'n skandaalit eivät ole uusia; ne juontavat juurensa hänen aiempaan häikäilemättömään käytökseensä.

Entinen kuningatar Elisabet II sulki prinssin hovin aktiviteeteista skandaalinsa myötä, liittyen hänen ystävyyteensä seksirikollisen Jeffrey Epsteinin kanssa.

Andrew'ta on syytetty myös alaikäisen hyväksikäytöstä, mutta hän on aina kiistänyt syytökset ja maksanut korvauksia välttääkseen oikeudenkäynnin.

Nyt kriisi on uudessa muodossa, ja keskellä tätä myrskyä on Yang Tengbo, Kiinan kansallisuuteen kuuluva liikemies, jota poliisi epäilee vakoojaksi.

MI5:n mukaan Yang on ollut prinssi Andrew’n läheinen yhteistyökumppani yli kaksikymmentä vuotta, ja hän on tutustunut moniin Britannian poliittisiin ja liikemaailman avainhenkilöihin, mukaan lukien entiset pääministerit David Cameron ja Theresa May.

Sisäministeriö kielsi Yangilta maahantulon viime vuonna, ja tuomioistuimessa käytiin läpi näyttöjä, jotka viittaavat hänen yhteyksiinsä Kiinan kommunistisen puolueen Yhteisrintama-työosastoon.

Tämä osasto tunnetaan globaalista vaikuttamisestaan ja tiedustelutoiminnastaan.

Yang on kuitenkin kiistänyt vakoojasyytökset, ja hänen mukaansa hänen suhteensa Britannian vaikuttajiin ovat liikesuhteita, eivät poliittisia.

Britannian tiedustelupalvelu on varoitellut Kiinan aggressiivisista vaikutusyrityksistä jo pitkään, mutta Andrew’n tapaus nostaa esille kysymyksiä siitä, aliarvioidaanko Kiinan uhka.

On selvää, että prinssin ja Yangin välinen suhde on saanut aikaan huolia ja keskustelua Britanniassa, missä hallituksen (joka elää taloudellisesti taantuman aikaa) halu laajentaa kauppasuhteitaan Kiinan kanssa herättää ihmetystä.

Yhteys Kiinan liiketoimintakumppaneihin aiheuttaa signalointia, varsinkin kun Kiinan ja Britannian suhteet ovat olleet kireät viime vuosien aikana.

Huoli tulee myös siitä, että taloudellinen yhteistyö saattaa peittää alleen tärkeitä ihmisoikeusvelvoitteita; esimerkiksi Iain Duncan Smith, entinen konservatiivipuolueen johtaja, on huolestunut hallituksen aikomuksista perua Kiinan vastaisia pakotteita kaupallisten suhteiden parantamiseksi.

Edelleen myös koulutusala on vahvasti riippuvainen Kiinasta: neljännes Britannian kansainvälisistä opiskelijoista tulee Kiinasta, ja heidän maksamansa maksut tuovat yliopistoille vuosittain 2,7 miljardia euroa.

Britannia pyrkii tasapainottamaan näiden suurvaltojen välillä, samalla kun sen sisäinen poliittinen tila on jatkuvassa muutoksessa.

Uudet skandaalit ja huolenaiheet, kuten prinssi Andrew’n saama huomio, antavat aiheen pohtia, mistä tulevaisuudessa puhutaan Britannian kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Pystyykö prinssi lopulta putoamaan tiheästä verkosta, johon hän on itse itsensä kietonut?