Professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta on kritisoinut hallituksen suunnitelmia säästää vammaisten ja vanhojen ihmisten palveluista. Hänen mukaansa hallitus aikoo tehdä merkittäviä leikkauksia, jotka koskevat erityisesti palveluiden ikärajoja, henkilöstömitoituksia ja määräaikoja.

STT:n mukaan hallitus etsii säästöjä lähes 200 miljoonan euron edestä, ja päätöksistä on määrä kertoa ennen ensi vuodelle ajoittuvia vaaleja. Neuvotteluissa on keskusteltu erityisesti lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja vanhustenhoivaan liittyvistä rajauksista, joka herättää huolta asiantuntijoiden keskuudessa.

Erityisesti vammaispalvelulain elämänvaihetta koskeva rajaus on saanut asiantuntijoilta tyrmäävän vastaanoton. Kouvonen korostaa, että palveluissa ei pitäisi syrjiä ikääntyneiden henkilöiden tarpeita, sillä tämä olisi ristiriidassa sekä perustuslain että YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa.

"On kummallista, että elämänvaiherajaus on jälleen pöydällä keskusteltavana", Kouvonen sanoo. Hän kyseenalaistaa, mikseivät samanlaista apua tarvitsevat ihmiset saa yhtä kohtelua pelkästään iän perusteella, kuten 64-vuotiaan vammaisuutta verrattuna 65-vuotiaan 'tavalliseen vanhenemiseen'.

Gerontologian professori Marja Jylhä puolestaan on samaa mieltä Kouvosen kanssa. Hän huomauttaa, ettei vammaisuus tunne ikärajoja ja sen käyttäminen perusteena säästöille on täysin perusteetonta. "Miksi eläkeikään liittyvä muutos tekisi ihmisistä yhtäkkiä vähemmän tarvitsevia?" kysyy Jylhä.

Hallitus on kiirehtimässä päätöksiään, sillä pääministeri Petteri Orpo on luvannut, että säästökohteet tulevat eduskunnan tietoon ennen vaaleja. "Valmistelu etenee ja kuten olen luvannut, päätökset tullaan esittelemään hyvissä ajoin ennen vaaleja", Orpo totesi kyselytunnilla.

Kuitenkin asiantuntijat ovat huolissaan siitä, mitä tämä tarkoittaa vammaisten ja vanhojen ihmisten palveluille tulevaisuudessa. Säästöt voivat heikentää merkittävästi heidän elämänlaatuaan ja pääsyään tarvitsemiinsa palveluihin. Onko hallituksen tuki todella ulottuvaa kaikkia kansalaisia kohtaan, vai joutuvatko haavoittuvaisimmat ryhmät jälleen kerran kärsimään päätöksistä, jotka tehdään ilman tarvittavaa huolellisuutta ja ymmärrystä?

Uuden lain valmistelu ja sen vaikutukset ovat ihmisryhmille kriittisiä, ja siksi on tärkeää, että asiasta keskustellaan laajasti ja eri näkökulmat otetaan huomioon.