Suomen hallituksen julkisen talouden sopeutussuunnitelmat eivät näytä riittävän, kun valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa kasvavasta alijäämästä. Ennusteet kertovat, että valtio ottaa ensi vuonna velkaa jopa 12,2 miljardia euroa, ja julkisen talouden alijäämä nousee hälyttäviin lukemiin - jo 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun tavoite on ollut vain 1 prosentti.

Vuoden 2025 talousarvio tuo mukanaan noin 89 miljardin euron menot, mutta tulojen arvioidaan jäävän vain 77 miljardiin, mikä tarkoittaa jopa 12 miljardin alijäämää. Tämä on 0,8 miljardia enemmän kuin vuodelle 2024 oli alun perin suunniteltu.

Menojen kasvu johtuu pitkälti hyvinvointialueiden rahoituksen tarkistamisesta sekä lakisääteisistä indeksikorotuksista, jotka nostavat esimerkiksi eläke-etuuksien tasoa. Samaan aikaan hallitus pyrkii hillitsemään menoja toteuttamalla joitain säästötoimia, mutta nämä yhdessä riittävät vain 1,8 miljardin euron säästöön.

Hallituksen suunnitelmat eivät tunnu riittävän edes alijäämän rajalla pysymiseen. Komissio aikoo arvioida uudelleen Suomen taloustilanteen vuonna 2024, joka voi johtaa tiukkoihin toimiin, mikäli tilanne ei parane. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, mutta kysymys kuuluu, voidaanko tämä todella toteuttaa ilman radikaaleja uudistuksia.

Hallitus seuraa yhdeksän miljardin euron säästötavoitteensa toteutumista ja on valmis reagointiin, mikäli tilanne näyttää uhkaavalta. Purra on korostanut, että sopeutustoimien täytävä toteutuminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi välttää EU:n mahdolliset rangaistustoimenpiteet.

Eduskunnan on hyväksyttävä 2025 talousarvio joulukuussa, ja komission arvio talouden tilasta on odotettavissa marraskuussa. Nähtäväksi jää, kuinka hallitus aikoo välttää liiallisen alijäämän prosessit. Purra on kuitenkin todennut, että Suomi kykenee hallitsemaan tilannetta ilman ulkopuolisia pakotteita, ja tarvittavat sopeutustoimet voidaan toteuttaa ilman lisätoimia.

Aikaisemmat puolustusinvestoinnit tulevat vaikuttamaan valtavan suuresti tuleviin menoihin, ja hallituksen jatkotoimet eivät välttämättä riitä nostamaan taloutta takaisin kestävälle uralle. Suomi ei voi myöskään aliarvioida haasteita, joita ilmastonmuutoksen torjunta sekä sosiaalinen eriarvoisuus tuovat taloudelle tulevaisuudessa.

Vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus tekee uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman, joka voi sisältää entistä tiukempia sopeutustoimia, jos nykytilanne jatkuu. Tilanne on kriittinen, ja onko nykyinen hallitus valmis tekemään tarvittavat ratkaisut, jää nähtäväksi.