Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin myönteisempi suhtautuminen Venäjään on antanut presidentti Vladimir Putinin loppupelille uusia mahdollisuuksia, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila.

– Näinä aikoina Venäjällä ei ole aikomustakaan luopua maksimaalisista tavoitteistaan Ukrainassa. Tämä käy ilmi useista kommenteista, eikä vain rivien välistä, Lassila sanoo.

Ukraina suostui Yhdysvaltain ehdotukseen 30 päivän tulitauosta maaliskuun alussa, mutta Venäjän edustaja Grigori Karasin kuitenkin arvioi, että tulitauko saattaa venyä ensi vuoteen saakka. Venäjä korostaa rauhan halua, mutta todisteet ovat puuttuneet.

Saudi-Arabiassa käydyissä Yhdysvaltain neuvotteluissa saavutettiin tulitauko energia-alalla, joka saattaa hyödyttää Venäjää enemmän kuin Ukrainaa. Yhdysvaltojen senaatissa Trumpin tukijat, kuten senaattori Lindsey Graham, esittelivät pakotteita Venäjälle sodan jatkumisesta. Tämä osoittaa, että senaatin ääni on muuttumassa tämän asian suhteen.

Lassila varoittaa, että tilanne on edelleen epävarma, kunnes mahdollinen pakotepaketti saadaan hyväksyttyä kongressissa. Hänen mukaansa Venäjä ei neuvottele vakavasti, vaan leikkii neuvotteluprosessin äärellä.

Putin on maininnut Novorossijan, johon kuuluvat myös miehitetyiltä alueilta Odessaan, Mykolajivissa, Dnipropetrovskissa ja Harkovassa. Kommersant-lehden mukaan Putin voisi luopua tästä tavoitteesta, jos vallattuja alueita tunnustetaan Venäjän osaksi rauhanneuvotteluissa. Kuitenkin alemman tasolla Venäjän tavoite on saattaa Ukraina täysin omaan vaikutusvaltansa alle.

Lassilan mukaan Putin ei näe Ukrainassa itsenäistä arvoa, vaan se on vain Venäjän jatke. Hän uskoo Venäjän pelaavan korttejaan seuraavaa Minsk-sopimusta varten, joka voisi syntyä presidentti Trumpin myötävaikutuksella. Kuitenkin tämä tavoite, mukaan lukien Novorossija, on vain välietappi Putinin suuremmassa pelissä.

Ukrainan tilanne on muuttunut vuodesta 2013, jolloin Euromaidan-mielenosoitukset alkoivat. Putin ei voi hyväksyä, että Ukrainasta voisi kehittyä lännen myönteinen esimerkki. Lassilan mukaan Venäjän suurin heikkous suurvalta-asemassa on se, ettei sillä ole vetovoimaa naapurimaihin verrattuna. Jos tämä tilanne ei muutu, Venäjä saattaa käyttää yhä enemmän sotilaallisia keinoja päämääriensä saavuttamiseksi.

Venäjän on kuitenkin vaikeaa hallita laajempaa konfliktia lännen kanssa, sillä se tarvitsee voimakasta vastustusta myötävaikuttaakseen omiin tavoitteisiinsa. Lassila painottaa, ettei Venäjää tule mystifioida; se on voitettavissa. Realiteetit on tunnustettava etenkin Ukrainasta vallattujen alueiden osalta, ja niitä ei missään nimessä tule hyväksyä laillisesti.

– Venäjä ei nykypäivänä voi suorittaa aineellista laajenemista lännen kanssa, ja lisäpakotteilla on tässä asiassa merkittävä rooli Yhdysvaltojen osalta, Lassila toteaa.