Venäjän talous kohtaa yhä vakavia haasteita, ja tilanne näyttää synkältä. Perunoiden hinnat ovat nousseet huolestuttavat 60 prosenttia, ohjauskorko ilman syytä noussut 21 prosenttiin ja voipaketteihin on jopa asennettu hälyttimiä varkauksien estämiseksi. Nämä ovat vain pieniä viitteitä laajemmasta taloudellisesta romahduksesta.

Ruplan romahtaminen alkoi heti, kun Venäjä aloitti massiivisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, ja se on nyt alimmillaan. Tämä herättää kysymyksen: onko Venäjän talous todella syöksykierteessä, vai onko kansa yksinkertaisesti tottunut kasvavaan kurjuuteen ja talouden heikkenemiseen?

Länsimaat toivovat, että pakotteet vaikuttavat ja pakottavat Venäjän miettimään uudelleen toimiaan Ukrainassa. Odotukset presidentti Vladimir Putinin rauhoittumisesta tuntuvat toiveajattelulta. Nyt kuitenkin jotain on muuttunut Venäjän taloudellisessa tilanteessa.

Öljytulot ovat Venäjän talouden selkäranka, ja vaikka pakotteet eivät ole estäneet öljykauppaa, ne ovat aiheuttaneet hintojen laskua. Ruplan heikkeneminen dollariin nähden on kuitenkin osittain hyödyttänyt valtiontaloutta, sillä mitä heikommaksi rupla menee, sitä enemmän valtionyhtiöt saavat tuloja ruplissa.

Erityisesti alkuvuonna Venäjän valtion öljytulot ovat yllättäen lisääntyneet, kuten Suomen Pankin Venäjä-katsaus elokuussa ilmoitti. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi syyskuussa Venäjän talouskasvuksi 3,6 prosenttia tälle vuodelle, mikä ei kuitenkaan tarkoita talouden kukoistusta - kasvun taustalla ovat suurimmat valtion sotapanostukset.

Virallisista lukemista on kuitenkin vaikeaa luottaa. Inflaatio virallisten tietojen mukaan oli syyskuussa 10 prosenttia, mutta kuluttajatuotteita seuraavan Romir-yhtiön arvio oli peräti 22 prosenttia. Tämä herättää huolta talouden todellisesta tilasta.

Talousongelmista raportointikin on muuttunut avoimemmaksi. Valtion kontrolloimat mediat käsittelevät nyt avoimesti talouden haasteita, ja jopa BBC:n venäläinen kirjeenvaihtaja, Steve Rosenberg, tuo esiin keskiviikon katsauksessaan tilaston hurjista perunan hinnoista ja stagflaation uhasta. Kuluttajat ja yritykset kamppailevat, ja keskeiset ongelmat liittyvät inflaatioon, korkeisiin korkoihin ja ty‎övoimapulaan.

Keskuspankki pelkää inflaation karhairta ja on nostanut ohjauskorkoa 21 prosenttiin, mikä vaikuttaa negatiivisesti asunnonostajiin ja liiketoimintaan. Yritykset ovat kärsineet suurista lainoista, jotka on sidottu ohjauskorkoon, ja tämän osuus uusista lainoista on jopa 40-50 prosenttia. Esimerkiksi alumiinijätti Rusal on ilmoittanut tuotannon vähentämisestä heikon kysynnän vuoksi.

Pakotteet ja sodan aiheuttama työvoimapula heikentävät myös Venäjän rautateitä, joissa tilanne on kriittinen: raideratkaisut ja veturipula ovat uhkaavat järjestelmää.

Venäjän ilmavoimissa tilanne on myös huolestuttava, sillä pakotteiden takia maassa olevista 66 Airbus A320 Neo -lentokoneesta puolet on maassa varaosapulan vuoksi. Vaikka höllentä joskus tilannetta, on silti selvää, että Venäjällä ihmiset ovat tottuneet kärsimykseen ja alhaiseen elintasoon.

Jos inflaatio ja tavarapula edelleen jatkuvat, kansan muistikuvissa elää yhä 1990-luvun talouskaaos. Ja vaikka Putinin johdon aikana uskottiin olevan taloudellista vakautta, on nyt mahdollista, että sama kansallinen tyytymättömyys voi purkautua yllättävillä tavoilla, mikä kyseenalaistaa Putinin hallinnon tulevaisuuden.