Venäjä käyttää varjolaivastoaan kiertääkseen kansainvälisiä pakotteita, vakoillakseen ja toteuttaakseen hybriditoimia Itämerellä.

Tuoreimmat raportit viittaavat siihen, että Venäjän varjolaivastot ovat yhä aktiivisempia kuin koskaan. Joulukuussa 2022 länsimaat asettivat hintakaton venäläiselle raakaöljylle, mikä sai Venäjän tehostamaan salaisia toimiaan. Varjolaivasto on koottu aluksista, joita ei virallisesti omista Venäjä, ja niiden omistussuhteet on tarkoituksella piilotettu.

Erityisesti Itämerellä varjolaivastolla on havaittu olevan ”epävirallinen parkkipaikka” Viron edustalla, jossa tankkerit odottavat pääsyä Venäjän öljysatamiin. Tämä toimintamalli rikkookin kansainvälisiä merilakeja, ja Viron viranomaiset ovat voimattomia sen vuoksi.

Huolestuttavinta on, että monet alukset ovat vanhoja, huonokuntoisia ja vakuuttamattomia. Yli 20 vuotta vanhat tankkerit altistavat Itämeren merkittäville ympäristöriskeille. Eri tutkimusten mukaan varjolaivaston alukset suorittavat myös vaarallisia öljynsiirtoja, mikä lisää onnettomuusriskiä merellä.

Ruotsin merivoimilta saadut tiedot kertovat, että jotkut varjolaivaston aluksista on varustettu kehittyneillä viestintävälineillä, joita normaali kaupallinen liikenne ei käyttäisi. Tämä viittaa siihen, että Venäjän varjolaivasto saattaa toimia myös vakoilulaivastona, jolla on syvällisiä hybriditoimintatavoitteita.

Euroopan unioni on herännyt tilanteeseen ja hyväksyi äskettäin päätöslauselman, joka pyrkii rajoittamaan Venäjän varjolaivaston hybriditoimia EU:n jäsenvaltioita vastaan. Osa varjolaivaston aluksista on ollut erityisesti kiinnostuneita Gotlinnan saaresta, joka sijaitsee Ruotsin lähellä, missä Ruotsi on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan.

Tämä ilmiö ei kuitenkaan rajoitu vain Itämerelle; myös Norjassa on havaittu kalastusaluksia, joissa on ollut kehittyneitä viestintävälineitä, jotka nostavat kysymyksiä niiden todellisesta tarkoituksesta. Tanskalaiset tiedustelulähteet ovat myös varoittaneet, että kalastusaluksiksi naamioiduilla aluksilla on kyky hyökätä Pohjanmeren tuulivoimaloihin ja merikaapeleihin.

Portugalin merivoimat ovat raportoineet lisääntyneestä venäläisestä toiminnasta rannikollaan, ja havaintoja on tehty myös epäilyttävistä tutkimus- ja vakoilusuhkanalaisista aluksista.

Esimerkiksi tunnettu venäläinen vakoilualus, Jantar, liikkui äskettäin Englannin kanaalissa, ennen kuin se siirtyi Irlanninmerelle. Tämä alus, joka on virallisesti merentutkimusalus, on todellisuudessa Venäjän syvänmeren tutkimustoimiston käytössä, ja sen tehtävänä on muun muassa merenalainen sabotaasi.

Koska kansainvälisen merioikeuden mukaan ulkomaisilla aluksilla on oikeus kulkea ilman lupaa rantavaltion aluevesillä, viranomaisten on erittäin vaikeaa torjua sellaisia aluksia, jotka naamioituvat siviilialuksiksi. Tämä rajaa mahdollisuuksia puuttua epäilyttävään toimintaan, ja asiantuntijat varoittavat, että tällaiset tilanteet voivat kehittyä merkittäviksi kansainvälisiksi kriiseiksi.

Onko maailma valmis kohtaamaan varjolaivaston uhkaavat strategiat Itämerellä? Jatkamme tapahtumien seuraamista ja tuomme lisää uutisia asiasta.