Yhä harvempi suomalainen haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, ja tämä kehitys näkyy myös kansainvälisessä adoptiotoiminnassa. Pelastakaa Lasten ilmoitus siitä, että se ei hyväksy uusia asiakkaita kansainvälisen adoption jonoon vuodenvaihteen jälkeen, on herättänyt huolta adoptioperheiden keskuudessa.

Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Jenny Nyman Ahokas on saanut runsaasti kyselyjä huolestuneilta perheiltä. Heitä askarruttaa, tarkoittaako tämä kansainvälisen adoption lopettamista kokonaan ja miten adoption jälkipalvelut tulevat toimimaan tulevaisuudessa.

Nykyisin Pelastakaa Lasten kansainvälisessä adoptoinnissa on 44 paria tai henkilöä jonossa, ja aluepalveluiden johtaja Kristiina Mattinen vakuuttaa, että nämä prosessit hoidetaan loppuun saakka. "Emme jätä heitä yksin", Mattinen korostaa.

Adoption hakeminen voi olla pitkä ja stressaava prosessi. Ahokas on huolissaan hakijoiden jaksamisesta, sillä odotusaika voi kestää vuosia. Hakijoilta edellytetään vakaata elämää, ja jopa työpaikan vaihtamisesta on ilmoitettava adoptiolautakunnalle. "Kaikki odotusaikana koetut paineet voivat olla raskaita monille hakijoille", Ahokas lisää.

Pelastakaa Lapset jatkaa kuitenkin tarjoamaan jälkipalveluja ja adoptioneuvontaa hyvinvointialueiden asiakkaille. Nämä palvelut ovat käytettävissä adoptoiduille lapsille sekä adoptioperheille, ja Mattisen mukaan Pelastakaa Lapset on sitoutunut tuomaan näitä palveluja jopa vuosikymmenten ajan.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kansainvälinen adoptio ei lopu Suomessa kokonaan. Interpedian adoptiopalvelu jatkaa toimintaansa normaalisti, ja viime vuosina se on onnistunut adoptoimaan Suomeen 20–50 lasta vuodessa.

Kansainväliset adoption määrät ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi ympäri maailmaa. Koko 2000-luvun ajan adoptoitavien lasten määrä on vähentynyt huomattavasti, sillä yhä useampi lapsi löytää kodin omasta maastaan lastensuojelun kehittymisen ansiosta. Pelastakaa Lasten kautta ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten määrä on pudonnut jopa 85 prosenttia vain kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 luku oli 65 lasta, kun taas viime vuonna adoptoitiin vain kymmenen.

Syitä kansainvälisen adoption vähenemiseen Suomessa ovat adoption pitkän ja monivaiheisen prosessin kehottaminen sekä parantuneet lapsettomuushoidot. "Adoptiomaailma on muuttunut, ja yhä useampi päättää ettei halua lapsia", toteaa Kristiina Mattinen.

Kansainväliset adoptiot ovat monimutkainen ja tunteellinen aihe. Onko tämä kehitys poliittisesti ohjattua vai seurausta yhteiskunnan muutoksista? Yhteiskunnan asenteet, ihanteet ja lapsettomuushoitojen kehittyminen vaikuttavat varmasti siihen, kuinka tulevaisuudessa suhtaudumme adoption mahdollisuuksiin.