MARSEILLE Ranska on ajautumassa taloudellisiin haasteisiin, sillä maan julkinen talous on heikoissa kantimissa. Ranskan hallitus esittelee ensi vuoden budjettiesityksensä parlamentille tänään torstaina. Suunnitelmissa on leikkauksia julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan, sekä veronkorotuksia rikkaille ja suuryrityksille.

Budjettineuvottelut ovat viivästyneet, koska presidentti Emmanuel Macron nimitti uuden hallituksen vasta syyskuussa. Valtiontalouden korjaaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä Ranska joutui kesäkuussa EU:n komission tarkkailuluokalle julkisen talouden liiallisen alijäämän vuoksi.

EU:n alijäämämenettely kohdistuu maihin, jotka vaarantavat vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjä julkisen talouden rajoja. Ranskan julkisen talouden alijäämä kesällä oli 5,5 prosenttia ja se on mahdollista, että se yltää jopa 6,1 prosenttiin tämän vuoden aikana.

Valtiovarainministeri Antoine Armand vakuutti, että Ranska aikoo tehdä tarvittavat toimenpiteet alijäämän pienentämiseksi. Ranska on elänyt liian tuhlailevasti presidentti Macronin kausilla, jolloin julkinen velka on kasvanut yli tuhannella miljardilla eurolla seitsemässä vuodessa.

Taloustieteilijä Alain Venditti kertoo, että Ranska jatkoi avokätistä rahapolitiikkaansa myös koronakriisin jälkeen, mikä on johtanut voimakkaaseen velan kasvuun. Ranska on tällä hetkellä velkaa yhteensä noin 3 228 miljardia euroa, mikä vastaa 112 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kansalaisten reaktiot säästötoimenpiteisiin herättävät kysymyksiä. Pääministeri Michel Barnier ilmoitti aiemmin 60 miljardin euron sopeutuksesta ensi vuodelle. Alijäämän on tarkoitus laskea viiteen prosenttiin seuraavan vuoden aikana ja kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Hallituksen on kuitenkin kyettävä tekemään leikkauksia yhteensä 40 miljardin euron edestä.

Säästötoimenpiteet osuvat erityisesti tavallisiin kansalaisiin, sillä hallitus aikoo jäädyttää eläkkeiden indeksit puolen vuoden ajaksi ensi vuodesta alkaen. Leikkauksia on myös odotettavissa terveydenhuoltoon ja muihin julkisiin palveluihin. Venditti varoittaa, että säästöjen onnistuminen riippuu suuresti siitä, kuinka hyvin ranskalaiset pystyvät hyväksymään ne. Ranskassa on nähty aiemmin voimakkaita protesteja, kuten keltaliiviliike, joka vastusti Macronin politiikkaa.

Taloustieteilijä ei usko Ranskan romahtamiseen, mutta varoittaa korkojen noususta. Ranska maksaa tällä hetkellä pelkästään korkomenoista 55 miljardia euroa vuodessa. Jos korkomenot kasvavat, hallitus joutuu toteuttamaan lisää sopeutustoimia.

Ranska on ollut pitkään Euroopan houkuttelevin maa ulkomaisille investoinneille, mikä lisää huolta suuryrityksille suunnattujen veronkorotusten vaikutuksesta. Barnier yritää tasapainoilla eri poliittisten ryhmien kanssa ja tehdä myönnytyksiä, jotta hallitus kykenee säilyttämään tukensa parlamentissa.

Nyt kansa seuraa tarkkaavaisesti hallituksen toimenpiteitä, sillä aikoinaan toteutettu eläkeuudistus ja muut säästökuurit ovat herättäneet suurta vastustusta. Tulevat kuukaudet näyttävät, kuinka Ranska reagoi tarpeeseen tasapainottaa talouttaan!