Keskusta puhui tiukempaan sävyyn hallitusta kohtaan eduskunnan kyselytunnilla torstaina, kysyen, miksi hallitus aikoo ottaa käyttöön EU:n liikenteen päästökaupan jo ennen muuta Eurooppaa.

– Suomi liikkuu kumipyörillä, riippumatta siitä, ovatko ne lapsia harrastuksiin tai vanhuksia palveluihin. Kokoomuksella oli aikanaan mukava vaalislogan: ”Autot kuuluvat teille”. Nyt hallituksen toimet herättävät hämmennystä, totesi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Hän varoitti, että päästökauppa tulee nostamaan polttoaineiden hintoja arviolta eurolla, mikä voisi tarkoittaa miljardeja kustannuksia koko maan taloudelle.

Kurvinen kysyi valtiovarainministeri Riikka Purralta, miksi hallitus on valmiina aiheuttamaan tällaisia kustannuspaineita autoilijoille.

Purra syytti edellisestä hallituksesta ongelmien kärjistymistä.

– Ajattelin, että keskustelussa oltaisiin jo päästy agaamaan, mutta tuntuu, että vasta nyt ollaan asian ytimessä. Edellinen SDP:n ja keskustan Marinin-Saarikon hallitus hyväksyi päästökaupan EU:ssa, ja nyt tämän hallituksen on pakko toimia, hän sanoi.

Hänen mukaansa hallitus voi valita, otetaanko päästökauppa käyttöön vuonna 2027 vai myöhemmin, mutta seuraukset ovat samat.

Purra kuitenkin mainitsi hallituksen pyrkineen lieventämään autoilijoiden kustannuksia esimerkiksi ammattidieselin käyttöönottotarpeen, polttoaineveron alennuksen ja jakeluvelvoitteen kohtuullistamisen muodossa.

Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk) ihmetteli hallituksen perusteluita ja kysyi, miksi päästökauppa otetaan käyttöön juuri vuonna 2027.

– Ammattiautoilijat ovat hyvin huolissaan, koska jakeluvelvoite tulee nousemaan ja polttoaineiden hinnat saattavat kohota merkittävästi, sanoi Ovaska.

Hän kysyi, onko tämä jonkinlainen bensapetos, joka iskee kunnolla kun tämä hallitus jättää tehtävänsä.

Purra vastasi, että hallitus on tosiasiassa joutunut neuvottelemaan Brysselissä päästökaupasta.

Hän myös mainitsi, että päästökaupan vaikutuksia saatetaan mahdollisesti kompensoida. Tässä kohtaa keskustelu kääntyi kohti maataloutta, jossa myös Purran ja Viljasen mielipiteet kohtaavat muutospaineita.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) huomautti EU-direktiivin antavan mahdollisuuden hakea kompensaatioita, mikä on varmasti tarpeen kun otetaan huomioon tärkeät alamme.

Lisäksi Lohi (kesk) kysyi, oliko hallituksella mahdollisuus valita, tuodaanko päästökauppa voimaan vuonna 2027 vai 2031. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) vahvisti, että tällaisia vaihtoehtoja ei juuri ole, ja että EU:n sääntely on tiukkaa.

– Hyvää sääntelyssä on kuitenkin se, että kaikille, niin puolalaiselle kuin suomalaisellekin, tulee sama hinta, Mykkänen totesi.