Valtio ei voi välttyä osakemyynneiltä, kun hallitus aloittaa miljardien keräämisen ratahankkeisiin, kuten nopeiden junayhteyksien rakentamiseen. Tämä herättää kysymyksen: Kuka osakkeet oikein ostaa, kun markkinoilla on tarjolla valtavasti? Kauppalehti haastatteli tunnettuja sijoittajia, kuten Ceviania, Rettigiä ja Paasikiveä, selvittäen, löytyykö heidän sijoitussalkustaan kiinnostusta Suomen osakkeille.

Viime aikoina valtion omistamat osakkeet ovat menettäneet arvoaan, ja luku on yli 20 miljardia euroa. Tämä herättää huolta siitä, että valtion salkusta kevennetään merkittävästi, jottei markkinahäiriöitä synny. Mikäli valtio päättää myydä viinayhtiönsä osakkeita, herää kysymys, kuka tulee ostamaan ne? Sijoittajat ovat varovaisia, sillä markkinoilla liikkuu suuria summia, ja ostopäätökset vaativat tarkkaa analyysiä.

Erityisesti Brasilian viinasektorin kasvun nähnyt rikas sijoittaja neuvoo: 'Jos tässä vaiheessa myydään, se voi olla järkevää, mutta onhan tässä muutama kysymys, joita on syytä pohtia.' Ovatko osakkeet tulevaisuudessaan yhä houkuttelevia, vai odottaako markkinoita vielä suurempi romahdus? Esimerkiksi ruoan ja viinin kulutuksessa odotetaan suuria muutoksia tulevaisuudessa, joka voi muuttaa pelin sääntöjä radikaalisti. Sijoittajat ja asiantuntijat seuraavat tilannetta tarkasti, sillä uusien sijoitusmahdollisuuksien ja riskien kartoittamiseksi on aika herätykselle. Kaiken kaikkiaan tämä on aika, jolloin jokainen liiketoimintapäätös vaikuttaa suuriin taloudellisiin virtoihin.