Suomessa listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on herättänyt vilkasta keskustelua asiantuntijoiden keskuudessa. Huojennus tarkoittaa, että osingoista 75 prosenttia on verovapaata, mutta se on mahdollista vain tietyissä olosuhteissa – osingon tulee olla enintään kahdeksan prosenttia yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja vuoden osinkojen yhteismäärän enimmäisraja on 150 000 euroa.

Asiantuntijat, kuten Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi ja Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen, korostavat, että tämä huojennus ei hyödytä suurinta osaa yrittäjistä. Salmi toteaa, että monet pienten yritysten omistajat eivät pysty täyttämään huojennuksen vaatimuksia, mikä johtaa eriarvoistumiseen yhtiöiden välillä.

”Tilanne aiheuttaa valtavaa kitkaa listaamattomien ja listattujen yhtiöiden välillä. Listatuissa yhtiöissä omistajien verotus voi nousta yli 40 prosenttiin, kun taas listaamattomissa se on vain 26 prosenttia. Tämän vuoksi monet yhtiöt karttavat pörssiin listaamista, mikä voi vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen ja kilpailukykyyn”, Salmi huomauttaa ja nostaa esiin talouden kasvun ja dynaamisuuden voittojen mahdollisuuden, joka jää hyödyntämättä.

Hietanen lisää, että osinkoverohuojennus hyödyttää pääasiassa hyvätuloisia yhtiöiden omistajia, kun taas pienempituloiset jäävät käytännössä ilman etuja. Tämä tilanne luo sosiaalista epätasa-arvoa, kun jo ennestään varakkaat voivat kerätä enemmän varallisuutta verohelpotusten ansiosta.

”On käsittämätöntä, että suurimmat hyötyjät ovat jo valmiiksi hyvin varakkaita. Tämä ei ole vain pelkkä verotuksellinen kysymys; se on myös kysymys oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnan tasapainosta”, Hietanen toteaa.

Veropoliittiset päätökset voivat vaikuttaa koko maan talouteen ja yrittäjyyden kehitykseen, joten tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeää. Asiantuntijat vaativat muutoksia järjestelmään, jotta se olisi reilumpi ja tukisi laajempaa yrittäjäkuntaa.