Suomen kansalaisaloitteiden kenttä on vilkas, ja tällä hetkellä tuhannet suomalaiset ovat aktivoituneet tukemaan kansalaisaloitetta, joka vaatii kansanedustajien palkkojen sitomista heidän läsnäoloonsa eduskunnan istunnoissa. Aloitteen takana on joensuulainen sähköasentaja Marko Paananen, joka järkyttyi huomatessaan tyhjät salit eduskunnassa.

– On aivan käsittämätöntä, miksi edustajat eivät vaivaudu paikalle, kun he saavat kuitenkin palkkaa luottamustehtävästään. Tämä epäkohta herätti minussa voimakasta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, Paananen toteaa.

Paanasen aloite on saanut huomiota nopeasti – allekirjoituksia on kertynyt jo noin 6,500, vaikka hän itse ei ole kampanjoinut sitä juuri lainkaan. Aloite lähti liikkeelle tuttavapiiristä ja on levinnyt siitä eteenpäin, mikä osoittaa, että kansalaisten kiinnostus poliittiseen vaikuttamiseen on herännyt entisestään.

Kansalaisaloite on mahdollista tehdä Suomessa vuodesta 2012, eikä se aina ole helppoa. Aloitteelle tarvitaan viisi vastuuhenkilöä, ja sen on kerättävä puolen vuoden aikana vähintään 50,000 kannatusilmoitusta. Tämä kynnys voi tuntua suurelta, mutta Paananen rohkaisee kaikkia osallistumaan.

– Aloitteen tekeminen on hyvin suoraviivaista. Kunhan on perusasiat hallussa, kuka tahansa voi tehdä sen, hän korostaa.

Kansalaisaloitteiden määrä on kasvanut viime vuodet, ja tällä hetkellä Suomessa on tehty yhteensä 1,580 aloitetta, joista 78 on edennyt eduskuntakäsittelyyn. Hyväksyttyjen aloitteiden joukossa on useita aiheita, joista puolueilla on keskenään eri näkemyksiä, mikä on tuonut ennemminkin keskustelua politiikan kenttään.

Tutkijat, kuten Johanna Vuorelma, korostavat, että vaikka päämääriä ei aina saavutettaisi, keskustelu ja näkemysten välittäminen ovat arvokkaita asioita.

– Aloitteet voivat herättää yhteiskunnallista keskustelua, ja tämä voi myöhemmin johtaa lainsäädännöllisiin muutoksiin. On tärkeää, että kansalaiset kokevat olevansa kuultuina ja että heidän huolensa otetaan huomioon, Vuorelma painottaa.

Esimerkiksi Elokapinan lakkauttamista vaativa kansalaisaloite keräsi viime viikolla nopeasti vaaditun kannatuksen. Tämä osoittaa, kuinka ajankohtaiset kysymykset saavat kansalaisten aikaan ryhtyä toimiin.

Opettajien ja tutkijoiden mukaan on tärkeää, että vaikutusmahdollisuudet säilyvät myös marginaalisten ryhmien käsissä. Liian korkea allekirjoitusmäärä voisi estää heitä saamasta ääntään kuuluviin.

– Monet eivät välttämättä tiedä, kuinka lainsäädäntöprosessi toimii tai miten aloite kannattaa muotoilla. Tämä tieto pitää jakaa, jotta kaikki voisivat olla mukana vaikuttamassa, Setälä toteaa.

Yhteenvetona voi todeta, että kansalaisaloitteet ovat voimakas työkalu kansalaisten kädessä, ja niiden kautta voidaan vaikuttaa niin paikallisiin kuin kansallisiin asioihin. Nyt voimme vain odottaa, mihin suuntaan Paanasen aloite ja sen ympäri levittäytynyt keskustelu vievät suomalaisen politiikan!