Miksi Suomen säädöksissä tapahtui outo muutos, kun maaliskuussa 2023 käsittelyyn tullut rajaturvallisuuslaki sai nopeasti leiman 'käännytyslaki'? Ovatko Venäjän toimijat todella käyneet käsiksi Suomen lainsäädäntöön ja vaikuttaneet sen muokkaamiseen? Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprosessin asiantuntija, everstiluutnantti Marko Palokangas, esittää, että tilanne ei ole sattumaa, vaan harkittu operaatio.

Palokangas korostaa, että lain nimityksen nopea muutos herättää kysymyksiä Venäjän mahdollisista strategisista toimista. Hän viittaa uuteen kirjassaan (Hybridisodankäynti, Petteri Jouko ja Marko Palokangas, MPKK 2024), jossa käsitellään laajasti hybridisodankäynnin keinoja ja niiden vaikutuksia.

– On selvää, että lain valmisteluvaiheessa haluttiin sekoittaa pakkaa julkisessa keskustelussa vaihtamalla terminologiaa. Venäjän toimet voivat olla osa laajempaa informaatiovaikuttamista, joka tähtää Suomeen, Palokangas toteaa.

Muutokset lain esityksessä tapahtuivat erityisesti 14.-17. maaliskuuta, jolloin kansanedustajien ja median keskustelu kiihtyi rajaturvallisuuslain ympärillä. Hallituksen tavoitteena oli estää mahdollisten Venäjän ohjaamien turvapaikanhakijoiden virta Suomeen, ja esitys poikkeuslaista tarkoituksena on ohjata perusteetta turvapaikkaa hakeneita takaisin Venäjälle.

Palokangas viittaa siihen, että mediassa ja poliittisessa keskustelussa 'käännytyslaki' -termillä viitattiin lain tiukkoihin keinoihin. Uuden termin käyttöönotto ei ollut vain sattumaa, vaan se saattaa olla osa Venäjän informaatiostrategiaa, joka pyrkii aiheuttamaan epävarmuuden tunnetta ja jakautumista yhteiskunnassamme.

Keskustelu ja oppositiopuolueiden tiukka vastustus ovat synnyttäneet valtavan poliittisen kuohunnan, ja vasemmistopuolueet ovat vedonneet ihmisoikeuskysymyksiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Tällaiset keskustelut ovat mahdollistaneet Venäjän vaikuttamisen, erityisesti kun otetaan huomioon, että oppositiopuolueiden argumentit ovat hyvin samankaltaisia kuin Venäjän käytännöt.

– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Venäjän odottamaton vaikuttaminen näkyy Suomen itärajalla. Vuonna 2015 ja erityisesti 2023 presidentinvaalien alla nähtiin jälleen Venäjän aiheuttamaa hämmennystä, Palokangas huomauttaa.

Hän painottaa myös, ettei ehdotetussa 108-sivuisessa laissa itsessään käytetä koskaan sanaa 'käännytys', mutta termi 'käännyttäminen' esiintyy viisi kertaa. Miten siis on mahdollista, että lain sisältö muuttuu niin radikaalisti ja mediassa siitä muokataan 'käännytyslaki'? Palokangas kysyy ja varoittaa, että tällaiset muutokset vaativat tarkkaa huomiota, sillä ne voivat olla osa suurempaa strategista peliä, jossa Suomi on vain siirrettävä nappula.