Maailma

Sauli Niinistön unelma rauhasta murskaksi – Näin hän arvioi tilannetta

2024-12-06

Kirjailija: Olivia

Ensi heinäkuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (Etyk) huippukokouksesta, joka pidettiin vuonna 1975 Helsingissä. Tämä historiallinen tapahtuma johti niin sanotun "Helsingin hengen" syntyyn, mikä vaikutti merkittävästi Itä-Euroopan neuvostojärjestelmän romahdukseen reilua vuosikymmentä myöhemmin. Etyk:n jälkeen vuonna 1994 perustettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, joka kattaa 57 jäsenvaltiota Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Keski-Aasiasta, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Suomi ottaa Etyj:n puheenjohtajuuden ensi vuonna, ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) johtaa järjestön poliittista toimintaa. Suomi aikoo painottaa Etyj:n periaatteiden kunnioittamista, yhteisten sitoumusten noudattamista sekä valmiutta kohdata uhkia. Valtonen on korostanut, että Suomi ottaa tämän vastuun vakavasti.

Presidentti Sauli Niinistö on ollut voimakkaasti mukana keskusteluissa Helsingin hengen merkityksestä, erityisesti YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2021. Hänen mukaansa Helsingin henki voisi toimia rauhan ylläpitämisenä kiristyvässä maailma-poliittisessa tilanteessa. Niinistö oli aikaisemmin ehdottanut mahdollisuutta järjestää uusi huippukokous vuonna 2025, Etyk:n juhlavuonna. Kuitenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 romutti nämä unelmat.

Niinistö on sittemmin muuttanut suhtautumistaan Helsingin henkeen enemmän pragmaattiseksi. Hän on todennut, että alkuperäinen ajatus rauhan muistamisesta ja sen edistämisestä näytön paikaksi olisi voinut olla Genevessä, mutta Helsinki tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden elvyttää Helsingin henkeä. Presidentti muistaa hetken, jolloin maailmanpoliittinen tilanne näytti vielä toisenlaiselta, kuten syyskuussa 2021, kun Venäjän ja Yhdysvaltojen armeijoiden komentajat tapasivat Suomessa.

Nyt maailma on kuitenkin muuttunut radikaalisti, ja diplomaatti Hanna Smith huomauttaa, että Etyj:n päätöksentekoprosessi on saanut uusia haasteita, erityisesti Venäjän toiminnan vuoksi. Etyj:n toimintatapa, jossa suuret päätökset vaativat yksimielisyyttä, tekee tilanteesta entistä vaikeamman, sillä Venäjä saattaa aktiivisesti estää järjestön toimintaa.

Smith uskoo, että keskeinen haaste tulevana puheenjohtajakaudella on luoda toivoa tulevaisuudelle, ei niinkään päästä Helsingin henkeä takaisin eloon. Samalla hän korostaa, että rauhanneuvottelut voivat kestää pitkään ja niiden ei voida odottaa käynnistyvän nopeasti kriisin keskellä. Suomi on historiallisesti toiminut tasapainottavana tekijänä idän ja lännen välillä, ja ensi vuonna se voisi pelaa keskeistä roolia Etyj:n rauhanneuvotteluissa, mikäli ne etenevät.

Niinistö suhtautuu rauhaan optimistisesti, sillä hänen mukaansa toivottomuus ei koskaan auta tilanteessa. Hänen sanomansa mukaan maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan uskoa rauhaan ja turvallisuuteen – ilman sitä on vaikeaa löytää ratkaisuja jatkuviin konflikteihin. "Aina pitää olla toivoa," Niinistö toteaa.