Yksi asiakas haluaa tulla piiskatuksi, toinen nauttia naisen kosketuksesta. 26-vuotias Aallotar Haapasaaren työ seksityössä on opettanut hänelle paljon ihmisten haluista ja tarpeista. Hän kertoo kokemuksistaan: "Session jälkeen asiakas kysyy minulta hengästyneenä, pidänkö hänen nöyryyttämisestään. Hymyilyttää: kyllä, pidän siitä. On varsin huvittavaa ja ihanaa katsoa vierestä, kun toinen kiihottuu siitä, että minä hoputan piiskan avulla litkimään vettä kupista."

Erityisiä hetkiä on monia, kuten se, kun eräs lääkäri tahtoo maata paikoillaan hänen allaan 45 minuuttia aamutuimaan. "Puhallan hänen korvaansa ja silitän karheita hiuksia. Hän hengittää rauhallisesti, sulkee silmänsä ja väreilee – toivon, että se on tyytyväisyydestä."

Aallotara painottaa, kuinka tärkeää on asiakkaalle kokea naiskauneutta, seuraa ja kosketusta. "Asiakkaani sanoo sen ääneen monta kertaa. Hän säästää eläkkeestään mieluummin kokemuksiin kanssani kuin mihinkään muuhun mukavaan. Hän on kylläinen, onnellinen, halaa syvästi ja kiittää vuolaasti."

"Miten imelältä raha tuoksuukaan täällä valkoisessa lukaalissa! En tunne paikkaa omakseni, mutta heittäydyn tilanteeseen. Osaan minä samppanjaakin juoda. Olen kuin koulutettu elitisti, entinen peltolapsi. Katson miehiä ympärilläni: pitävätkö he minusta huolta? Tuskin. Minä pidän heistä huolta."

Lisäksi Haapasaaren työ tarjoaa syvällisemmän ymmärryksen ihmismielen monimutkaisuudesta. Tämä on teema, jota hän tutkii ja käy läpi jokaisessa sessiossaan. Seksityö voi olla tabujuttu, mutta se on myös tärkeä keskustelunaihe yhteiskunnassa, jossa seksuaalisuutta ja ihmisten tarpeita edelleen häpeillään. Haapasaari on päättänyt jakaa tarinansa teoksessaan "Dionysia – Kosketus, jota etsin ja myin" (Kosmos, 2024), avaten ovia seksityön todellisuuteen ja sen vaikutuksiin inhimillisessä suhteessa.