Pääministeri Petteri Orpo (kok) antaa tänään eduskunnalle ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta.

Orpon mukaan presidentti Trumpin puhelu Putinille helmikuussa sytytti prosessin, jonka lopputulos on vielä epäselvä.

– Tämä prosessi vaikuttaa meihin eksistentiaalisella tavalla, Orpo totesi.

Samalla Orpo kertoi, että Yhdysvallat on muuttunut uuden johdon myötä.

– Tämä ei kuitenkaan ollut yllätys. Olemme kuulleet, mitä Trump kampanjansa aikana sanoi. Kuitenkin näiden vaalilupausten nopea toimeenpano tekee selväksi, että myös meidän, Euroopan, on toimittava. Juhlapuheiden aika on ohi, Orpo sanoi.

Orpon mukaan Ukrainan, Euroopan ja Suomen on nyt haettava sinnikkäästi ratkaisuja.

– Suomen vahvuus on se, että etsimme näihin kysymyksiin aina ratkaisuja yhteisymmärryksessä. Siksi on tärkeää, että keskustelemme ajankohtaisista asioista parlamentaarisesti eduskunnassa, hän lisäsi.

Euroopalla on Orpon mukaan edessään valinta:

– Annammeko muiden määrittää tulevaisuutemme, vai otammeko itse osaa sen kirjoittamiseen?

Euroopasta vahva Naton eurooppalainen pilari

Hänen mukaansa Suomen tavoitteet ovat selkeät.

– Tarve kestävälle ja oikeudenmukaiselle rauhalle Ukrainaan ei ole kadonnut mihinkään. Tarve rakentaa vahvaa Eurooppaa ja sen puolustusta ei ole kadonnut mihinkään. Euroopan on otettava enemmän vastuuta oman maanosansa puolustamisesta, Orpo painotti.

Orpo muistutti, että Euroopassa on liian usein kysytty, kuka on seuraava, kun tavoitteen pitäisi olla se, ettei kukaan ole seuraava.

– Meidän on toimittava tässä ja nyt. Tarvitsemme vision, että Eurooppa on 5–10 vuodessa vahvempi ja voimakkaampi Naton eurooppalainen pilari. Tämä onnistuminen takaa sekä turvallisuutemme että riippumattomuutemme, Orpo sanoi ja korosti.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi omia vahvoja maavoimia, vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta ja yhteisesti koordinoituja hankintoja.

Orpo nosti esiin myös kriittisen infrastruktuurin vahvistamisen, sotilaallisen liikkuvuuden ja varautumisen.

Suomi ja Euroopan unioni ovat investoineet pitkään ja määrätietoisesti vahvaan suhteeseen Yhdysvaltoihin.

– Yhdysvallat on edelleen keskeisin kumppanimme, ja pyrimme vaalimaan tätä suhdetta nyt ja tulevaisuudessa, Orpo kertoi.

Orpon mukaan meidän on pantava Euroopan ja Suomen puolustus kuntoon.

– Tämä vaatii merkittäviä lisäpanostuksia kansallisesti. Jokaisen on laitettava oma tonttinsa kuntoon. Aivan jokaisen. Useissa jäsenmaissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa, on jo nähtävissä merkittävä linjanmuutos puolustusrahoituksen nostamiseksi.

Orpo totesi myös, että on asioita, joissa meidän on järkevämpi etsiä yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, ja nämä vaativat eurooppalaista rahoitusta.

POLIITTINEN RYHTILIIKE

Viime viikolla Eurooppa teki ryhtiliikkeen, Orpon mukaan.

– Annoimme ennen kaikkea poliittisen viestin siitä, että Ukraina on yksi meistä.

EU:n huippukokous ei jäänyt sananhelinäksi.

– Komissio sai mandaatin valmistella esitystä eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja vahvistimme jäsenvaltioiden valmiuden osallistua Ukrainan turvatakuiden antamiseen.

Eduskunnassa keskustellaan

Pääministerin puheenvuoron jälkeen eduskunta aloitti keskustelut aiheesta täysistunnossa.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä sanoi, että Euroopan puolustuksen nostaminen ei vaadi yhteisvelkaa, vaan että jokaisen EU-maan tulisi nostaa puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Hänen mukaansa EU:n pitäisi erityisesti nyt päästä eroon järjestelmällisestä byrokratiasta.

– Nyt ei ole aikaa pyöritellä pullonkorkkeja eikö varsinkaan ole aikaa valmistella mitään lyijyammuskieltoja keskellä turvallisuuspoliittista kriisiä, Mäkelä sanoi.

Pääoppositiopuolue SDP:n ryhmänjohtaja Tytti Tuppurainen kiitti hallitusta.

– On erinomaista, että hallituksessa on oivallettu Euroopan idea. Meidän tulee toimia nyt yhdessä, mutta samaan aikaan pitää pitää kansalaiset mukana. On ehdottoman tärkeää, että kansalaisilta tulee vahva mandaatti Euroopan varustautumiselle, Tuppurainen korosti.

Keskustan Antti Kaikkonen, entinen puolustusministeri, nosti esiin sen, että Nato on nostamassa ensi kesän huippukokouksessa puolustuksen määrärahavaatimusta kahdesta kolmeen prosenttiin BKT:sta.

– Eikö teidän (hallituksen) kannattaisi jo tulevassa puolivälin riihessä iskeä pohjiin tuo kolme prosenttia? Se helpottaisi puolustuksen suunnittelua, joka usein on vuosien työtä ja hankintoja, jotka vaativat usein myös vuosia, Kaikkonen huomautti.

Vihreiden ryhmänjohtaja Oras Tynkkynen nosti esiin Venäjän jäädytettyjen varojen käytön Ukrainan tukemiseksi.

– Se ei ole vailla riskejä, mutta riskit on suhteutettava siihen, että Venäjän annetaan voittaa Ukrainassa. Sen skenaarion riskit ovat kertaluokkaa suuremmat, Tynkkynen sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) huomautti, että asiaa on erittäin tärkeää saada edistettyä ja että siihen liittyy voimakkaita juridisia haasteita.

– En usko, että ne ovat ylitsepääsemättömiä, Purra sanoi.

Keskustelun sävy muuttui, kun Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho pääsi ääneen. Hän halusi esittää pääministeri Orpolle suoran kysymyksen.

– Onko Suomi valmistautunut siihen, että Trumpin hallinto saattaa vaatia Suomea maksamaan ne kustannukset, joita Yhdysvalloille on aiheutunut viimeisten kolmen vuoden aikana amerikkalaisjoukkojen läsnäolosta Suomessa, Yrttiaho kysyi.

Orpo korosti, ettei Suomi tule lähettämään sotilaitaan Ukrainaan, perustellen päätöstä muun muassa sillä, että Suomi on Venäjän rajanaapuri.

MAKSAMMEKO ME?

Orpo kertoi, että vaalikentillä häneltä kysytään, joutuuko Suomi sotaan.

– Uskon, että voimme lähettää suomalaisille viestin, ettei nyt ole mitään hätää. Ei Suomeen ole nyt kukaan hyökkäämässä. Meillä on asiat hyvin. Perusasiat ovat kunnossa. Meillä on erittäin vahva oma puolustus, Orpo totesi.

Hän nosti esiin myös Suomen Nato-jäsenyyden, joka ”ei ole mihinkään häviämässä”.{

– Viides artikla on mukana, ja sen lisäksi meillä on Euroopan unioni, joka lisää tähän puolustusta, Orpo sanoi.

Yrttiahon kysymykseen Orpo ei vastannut, eikä kukaan muukaan paikalla ollut hallituksen ministeri.

PUOLUSTUSYHTEISTYÖN VOIMISTAMINEN

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) reagoi huoliin Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön heikkenemisestä.

– Meillä ei ole merkkejä yhteistyön heikkenemisestä. Päinvastoin, viime viikkojen aikana olemme konkretisoineet suunnitelmia USA:n kanssa, esimerkiksi harjoitusyhteistyön syventämisessä. Olemme menneet eteenpäin, emmekä ole heikentäneet yhteistyötä, Häkkänen tarkensi.

Esimerkiksi raskaiden pommikoneiden osalta on menty pidemmälle viime viikkojen aikana, ja kansalliskaartiyhteistyössä on myös ollut merkittävää yhteistyötä.

Merkittävä ilmoitus

Pääministerin ilmoitukseen kohdistui paljon mielenkiintoa.

Ensinnäkin siitä, millä tavalla valtiojohto tällä hetkellä näkee suhteen Yhdysvaltoihin sekä Euroopan transatlanttiset suhteet. Miten Orpon ilmoituksessa muotoillaan Yhdysvaltain mahdollista vetäytymistä Euroopan turvallisuuden takaajan roolista?

Lisäksi mielenkiintoa herättää se, millä tavalla pääministerin ilmoituksessa arvioidaan Euroopan kykyä, niin rahallista kuin materiaalista, vastata Venäjän uhkaan.