Öljyn halpeneminen iskee Venäjän talouteen

Raakaöljyn hintojen jyrkkä lasku tuo lisää ahdinkoa Venäjän talouteen, erityisesti valtion verotuloihin öljykaupasta. Pelot maailmantalouden taantumasta, osittain kauppasodan vuoksi, ovat keskeisiä syitä öljyn hintojen madaltumiseen.

”Öljyn halpeneminen on ilman muuta huono asia Venäjän taloudelle. Vaikutukset eivät näy heti, mutta pitkällä aikavälillä tilanne voi muuttua kriittiseksi, jos hinnat pysyvät matalina”, varoittaa Suomen Pankin asiantuntija Laura Solanko.

Miten raakaöljyn hinta vaikuttaa?!

Tämän vuoden aikana Pohjanmeren Brent-laadun raakaöljyn hinta on ollut huipussaan 82 dollaria barrelilta, mutta nyt se on sukeltanut 68 dollariin. Venäjän valtion tulot riippuvat yhä enemmän öljykaupasta, ja hintojen laskiessa valtio väistämättä syö omia varojaan.

Velkaantuminen ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Nouseva velka ei vain heikennä taloutta, vaan se myös uhkaa koko Venäjän rahoitusjärjestelmää, sillä kansainväliset markkinat sulkeutuvat.

Kriisin keskellä: Venäjän talouden uhkakuvat

”On äärimmäisen tärkeää, että ulkomaiset sijoittajat pysyvät varuillaan, eivätkä rahoita Venäjän valtiota. Talous on kuin pyörä, joka lähtee koko ajan huonompaan suuntaan,” Solanko painottaa.

Venäjä on vuosien varrella sijoittanut öljytulojaan kansalliseen hyvinvointirahastoon, mutta sodankäynnin vuoksi varoista on käytetty peräti kaksi kolmasosaa. Nyt jäljellä on enää 36 miljardia euroa.

Inflaatio ja korkotaso Suomessa – tilanne kriisiytyy!

Mitä enemmän valtion rahasta menee sodankäyntiin, sitä suuremmaksi taloudellinen epätasapaino kasvaa. Tämä lisää inflaatiota, joka maaliskuussa oli 10,3 prosenttia, ja keskuspankin nostokorko 21 prosenttia.

Korkeat korot rajoittavat erityisesti rauhallisten alojen kasvua, ja mikäli keskuspankki löysää rahapolitiikkaansa, inflaatio uhkaa kiihtyä entisestään.

Voiko Venäjän talous selvitä?!

Vaikka raakaöljyn halpeneminen tuo haasteita, arvioidaan, että tilanteesta on vielä mahdollista toipua. ”Öljyn nykyhinnoilla kestää pitkään ennen kuin todelliset ongelmat alkavat ilmetä”, sanoo Turun yliopiston Venäjän talouteen erikoistunut professori Kari Liuhto.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin tulisi estää Venäjän öljykuljetusten varjolaivaston toiminta.

”Jos tämä on vaikeaa, meidän tulisi asettaa pakotteita kaikille jalostamoille, jotka vastaanottavat varjolaivaston öljyä. Tämä voi tehokkaasti vähentää Venäjän valtion tuloja öljykaupasta,” Liuhto ehdottaa.