Kun Kerjäläisten valtakunnan äänitykset alkoivat tammikuussa 1985, Helsingin kadut vilisivät Dingo-faneista, jotka odottivat jännityksellä bändin uutta tuotantoa. Pakkanen ei näyttänyt hidastavan intoa, ja studion ikkunoihin jouduttiin jopa teippaamaan pahvia, jotta fanit eivät pääsisi kurkistamaan sisään.

Dan Tigerstedt muistelee: – Tunnelma studiolla oli huikea, jopa adrenaliinintäyteinen. Fanien läsnäolo toi mukanaan mystiikkaa ja maagisuutta, ja me kaikki tiesimme, että olimme luomassa jotain erityistä suomalaisessa musiikissa.

Erityiset hetket alkoivat jo ennen studiolle siirtymistä, kun Keijo Q joka siis oli yksi bändin jäsenistä, ilmoitti lääkärilleen, että hänen kipsijalkansa oli poistettava, sillä heillä oli tehtävänä äänittää levy.

Dan kuvailee, kuinka äänittämisen prosessi oli sujuvaa. – Dingo oli niin valmis ja itsevarma, ettemme tarvinneet ulkopuolista apua soundin löytämisessä. Huomasimme, että erikoiset instrumentit ja erityisesti brittiläinen musiikki olivat vaikuttamassa meidän äänimaailmaamme.

Paven ja Danun rooli tuotannossa oli keskeinen, ja Tigerstedt painottaa, kuinka tärkeää oli, että kaikki olivat samalla taajuudella. – He ymmärsivät, mistä meissä oli kysymys, ja se loi synergiaa, joka pulppusi levylle.

Dingon äänitysten aikana tehtiin vaivattomasti useita ”sataprosenttisia” ottoja, joissa koko bändi äänitettiin samaan aikaan. Tämä nopeutti prosessia huomattavasti, koska musiikkia haluttiin saada mahdollisimman luonnolliseksi ja aidoiksi. Dan kertoi erityisesti pitävänsä levyn nimibiisistä, jossa on mielettömät kitarat ja voimaa yli muiden biisien.

Kirjallisessa muodossa Kerjäläisten valtakunta ilmestyi maaliskuussa 1985, ja se oli kuin meteoriitti, joka leiskui suoraan ihmisten sydämiin. Sen myynti oli aluksi uskomatonta – levyä jaettiin jopa suoraan kuorma-autojen lavoilta, ja se kohosi nopeasti Suomen myydyimpien albumien joukkoon.

Myyntiluvut puhuvat puolestaan: Kerjäläisten valtakuntaa on myyty noin 200 000 kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen neljänneksi myydyimmän kotimaisen albumin.

Neumann summasi jälkikäteen: – Olemme ylpeitä tästä levystä. Se on kokonainen teos, ja sen äänenlaatu on vertaansa vailla. Me emme ikinä ole olleet pehmopop-bändi, vaan olemme esittäneet aitoa rockia, joka käänsi katseet puoleensa niin musiikin ystävien kuin kriitikoidenkin keskuudessa.

40 vuotta myöhemmin musiikkialan asiantuntijat ovat yhä ihmeissään siitä, kuinka Kerjäläisten valtakunta pysyi niin tuoreena ja relevanttina. "Kyllä se on ehyt levy – oikea albumi," Neumann päätti.