Suomessa käynnistyy pian tekoälyn akateeminen tutkimus, jonka taustalla on Silo AI:n perustaja Peter Sarlin. Hänen säätiönsä ilmoitti merkittävästä lahjoituksesta, jonka avulla perustetaan tekoälytutkimukseen keskittyviä professuureja kaikkiaan 13 yliopistoon ympäri Suomea, poislukien Lappeenrannan yliopisto.

Nämä lahjoitusprofessuurit ovat osa Suomeen perustettavaa Ellis-instituuttia, joka on eurooppalainen tutkimusverkosto. Tavoitteena on koota eurooppalainen tekoälytutkimus saman sateenvarjon alle ja tukea yhteistyötä huippuyliopistojen välillä. Mielenkiintoista on, että useat eurooppalaiset huippuyliopistot ovat jo liittyneet verkostoon, ja nyt myös jokainen suomalaisyliopisto, joka saa professuurin, tulee osaksi tätä ainutlaatuista instituuttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut tukemaan Suomen Ellis-instituuttia 40 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana, mikä tukee tämän innovatiivisen tutkimusympäristön kehittymistä.

Peter Sarlin korostaa, että tämä on poikkeuksellinen saavutus Suomelle. Ellis-instituutti on vasta toinen laatuaan Euroopassa; ensimmäinen avattiin viime vuonna Saksan Tübingenissä. Sarlinin mukaan muut suuret eurooppalaiset maat ovat olleet kateellisia Suomea kohtaan tämän hankkeen vuoksi.

Suomi houkuttelee huippututkijoita

Sarlin on pitkään korostanut maailmanluokan osaamisen rakentamisen tärkeyttä tekoälyn alalla Suomessa. Hänen perustamansa säätiö, Foundation PS, lahjoitti viime syksynä 10 miljoonaa euroa uusien professuurien käynnistämiseen.

Yliopistot avaavat nämä professuurit haettaviksi, ja Sarlin arvioi, että valinnat saadaan tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä. Hän uskoo, että houkuttelemalla Suomeen huippuprofessoreja voidaan luoda kierre, joka tuo lisää rahoitusta ja uusia osaajia alalle. Hyviltä tutkijoilta houkutellaan lisää resursseja, ja heidän ympärilleen muodostuu arvokkaita verkostoja.

Huippututkijoiden saaminen Suomeen voi tuntua haastavalta, mutta esimerkkinä Silo AI:n työntekijöistä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia ja heillä on merkittävää kokemusta esimerkiksi Googlen, Applen tai Metan kaltaisista teknologiayrityksistä. Sarlin uskoo Suomen tarjoavan houkuttelevan ympäristön, joka auttaa tällaisten osaajien rekrytoimisessa. Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone, joka on varattu tutkimuskäyttöön, lisää entisestään Suomen vetovoimaa.

Tekoälyn tutkimus ei rajoitu vain teknisiin kysymyksiin

Foundation PS:n lahjoitus voi houkutella laaja-alaista osaamista tekoälyn alalta. Sarlin määrittelee tekoälyn laajasti, eikä sulje pois yhteiskunnallista tutkimusta. Esimerkiksi Lapin yliopistossa tulevalla professuurilla keskitytään tekoälyn oikeustieteen näkökulmiin ja siihen, minkälaista lainsäädäntöä tekoäly tarvitsee. Hankenin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa tutkitaan tekoälyn vaikutuksia liiketoimintamalleihin, ja taideyliopistoon perustetaan myös professuuri tutkimaan tekoälyn vaikutuksia luovaan prosessiin. Vaasassa puolestaan aiotaan tutkia datakeskusten ja tekoälyn energiankulutusta.

Sarlinin mukaan on tärkeää luoda maailmanluokan ympäristö tekoälytutkijoille, ja tämä hanke tekee juuri niin. Yhteistyö ja innovaatio ovat avainasemassa tekoälyn tulevaisuudessa, ja Suomi on ottamassa merkittävää roolia tässä kehityksessä. Onko Suomi nouseva tähti tekoälytutkimuksessa? Se jää nähtäväksi!