Siperiasta, tarkemmin sanottuna Jakutian koillisosasta Venäjällä, on löytynyt harvinaisen hyvin säilynyt vauvana kuollut sapelihammaskissa, joka on elävä todiste aikakauden eläimistä jopa 35 000 vuoden taakse. Tutkijat kuvavat tätä löytöä tajunnanräjäyttäväksi ja historiallisesti merkittäväksi.

Vuonna 2020 kaivaukset, joissa etsitään mammutin syöksyhampaita, toivat esiin tämän muumion, ja löydöstä on syntynyt suurta innostusta paleontologien keskuudessa. Yhdysvaltalaisen CNN-uutiskanavan mukaan tämä on ensimmäinen konkreettinen todiste Homotherium latidens -lajista Aasiassa. Aikaisemmin vastaavia fossiileja on löydetty lähinnä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Sapelihammaskissa eli Homotherium-laji kuuluu sukulaisiin, jotka elivät samaan aikaan kuin nykyiset suuret kissat, mutta niiden anatomisissa piirteissä on havaittavissa merkittäviä eroja. Muumio on säilynyt poikkeuksellisen hyvin, ja tutkijat ovat pystyneet saamaan yksityiskohtaisia tietoja siitä, miltä sapelihammaskissat näyttivät, miten ne elivät ja metsästivät. "On fantastista nähdä sukupuuttoon kuollut eläin 'livenä'", sanoo Venäjän tiedeakatemian jäsen Aleksei V. Lopatin.

Muumion turkki oli tummaa ja paksua, ja sen pituus oli noin 20–30 millimetriä. Lisäksi muumio oli säilynyt niin hyvin, että naama, eturaajat ja vartalo olivat lähes ehjiä. Tutkijat ovat raportoineet, että pennun turkki oli yllättävän pehmeä sen koko ja ikä huomioon ottaen. Vauvana kuollut sapelihammaskissa oli vain noin kolmen viikon ikäinen, ja se kuoli, kun se oli hyvin nuori.

Erityisesti tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota muumion anatomiassa havaittuihin eroihin verrattuna nykyisiin leijonanpentuihin; esimerkiksi muinaiskissan turkki oli tummempi, korvat pienemmät, eturaajat pidemmät, suuaukko suurempi ja kaula massiivisempi.

Lopatinin mukaan muumion ylähuulet olivat yli kaksinkertaiset verrattuna nykypäivän leijonanpentuihin, mikä on ollut tarpeen, jotta voitiin peittää pitkät ylimääräiset hampaat. Tutkijat uskovat, että tämä erityinen anatomia voisi viitata siihen, kuinka aikuiset sapelihammaskissat käyttivät kyynärpäitään metsästyksessä.

Muumio löytyi ikiroudasta Badyarikha-joen läheltä, ja sen arvioidaan eläneen pleistoseenikauden lopussa, joka kesti noin 2,6 miljoonasta vuodesta 11 700 vuotta sitten.

Tutkijat ovat tähän asti vain teoretisoineet sapelihammaskissojen anatomiaa skannaamalla fossiileja ja mallintamalla niitä digitaalisesti, mutta tämä muumio tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä lajin edustaja suhteellisen ehjänä. Paleontologi Jack Tseng on sanonut olevansa ”sanaton” ja odottaa innolla, mitä lisää tämän löydön myötä saadaan selville.

Seuraavaksi tutkijat suunnittelevat DNA-näytteen ottamista muumiosta sekä syvempiä tutkimuksia sen luustosta, lihaksista ja turkista. Tällaiset löydökset rikastuttavat ymmärrystämme käytöksestä, morphologiasta ja sapelihammaskissasuvun evoluutiosta. Tämä löytö todella herättää henkiin menneitä aikakausia ja osoittaa, kuinka paljon meillä on vielä opittavaa muinaisten eläinten elämästä.