Vantaalla sosiaalietuuksien ja asumistuen muutokset ovat tuoneet avuntarvitsijoita, joiden joukossa on nyt yhä enemmän omistusasujia, työsuhteessa olevia ja nuoria aikuisia.

Viime vuonna Vantaalla oli eniten perustoimeentulotuen saajia koko väestöön suhteutettuna, ja Kelan tilastojen mukaan 11,5 prosenttia asukkaista sai tätä tukea. Tämä on huolestuttava kehitys, joka nostaa esiin yhä kasvavan tarpeen sosiaalipalveluille paikkakunnalla.

Vantaan seurakunnista kerrotaan, että aiemmin tiukalla taloudenpidolla selviytyneet ihmiset ovat nyt alkaneet pudota pois taloudellisesta turvaverkosta. Johtava diakoniatyöntekijä Tiina László Vantaankosken seurakunnasta korostaa, että tämä kehitys on erityisen huolestuttavaa, sillä apua tarvitsevien määrä on huomattavasti kasvanut.

Omistusasujat eivät enää saa tukea

Yksi merkittävä muutos on se, että vuodesta 2025 alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasuntoon. Tämä on herättänyt huolta, sillä asumiskustannukset voivat tiettyjen olosuhteiden vuoksi olla kalliimpia kuin asunnon lainan lyhennys.

Vuokrat ovat joissakin tapauksissa saattaneet nousta niin korkeiksi, että omistusasuminen ei välttämättä tuo taloudellista helpotusta. Tämä tilanne pakottaa monet miettimään taloudellista tulevaisuuttaan uudelleen ja hakemaan apua.

Köyhyys koskettaa yhä enemmän myös työsuhteessa olevia, nuoria aikuisia ja opiskelijoita. Diakoniatyöstä on havaittu, että myös nämä ryhmät ovat yhä enemmän taloudellisessa ahdingossa, mikä kyseenalaistaa käsityksen siitä, että työssäkäyminen automaattisesti turvasi taloudellisen hyvinvoinnin.

Miten tästä eteenpäin?

Monet hädässä olevista sinnittelevät edelleen työelämässä, mutta auttaminen ja tukea saaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Paikalliset seurakunnat ovat yksi keskeinen tukipiste, ja niiden rooli on korostuvan taloudellisessa kriisissä. Vantaalla ja muualla Suomessa on nyt panostettava enemmän sosiaalisiin tukitoimiin, jotta voimme estää yhä useamman putoamisen kyydistä.