Suojelupoliisi julkaisi kansallisen turvallisuuden katsauksen

Suojelupoliisi julkaisi kansallisen turvallisuuden katsauksen, jossa se arvioi terrorismin uhan nousseen Suomessa lievästi. Uudella viisiportaisella asteikolla uhka on arvioitu kohtalaiseksi eli tasolle kolme. Tämä on muutosta edellisistä arvioista, joissa uhka oli tasolla kaksi.

Terroriuhkat Suomessa

Supon mukaan suurin terroriuhka Suomessa tulee äärioikeistosta ja radikaali-islamistisista ideologioista. Uhkat muodostavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka kannattavat väkivaltaisia aatteita. Äärioikeistolaiset terroristit ovat usein nuoria miehiä, joilla voi olla mielenterveysongelmia. Sosiaalinen media toimii keskeisenä välineenä heidän radikalisoitumisessaan; Suomalaiset nuoret osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin, joissa väkivalta ja ääriajattelutavat ovat keskiössä.

Radikaali-islamismi ja alaikäisten radikalisoituminen

Radikaali-islamistiset ryhmät keskittyvät Suomessa kansainvälisen terrorismin tukemiseen, kuten propagandan tuottamiseen ja rahoittamiseen. Laajamittaisen islamistisen terrori-iskun todennäköisyys Suomessa nähdään kuitenkin matalana.

Suojelupoliisi on myös huomannut, että alaikäisten radikalisoituminen on kasvava ongelma, mikä näkyy koko Euroopassa. Radikaalisen sisällön tuottaminen ja jakaminen ovat tavanomaisia osallistumisen muotoja nuorille, jotka voivat altistua ääriajattelulle sekä äärioikeistosta että radikaali-islamistisista liikkeistä.

Alaikäisten ja äärioikeiston uhkat

Erityisesti turvallisuusselvityksiin liittyvät havainnot äärioikeistosta ovat kasvaneet merkittävästi, mutta Supo korostaa, että havaintojen lisääntyminen ei tarkoita automaattisesti, että äärioikeiston aktiviteetit olisivat lisääntyneet. Valvontaresurssien kasvu on yksi selittävä tekijä. Viime vuonna Suojelupoliisi teki yli 100 000 turvallisuusselvitystä, mikä on huomattava kasvu verrattuna aiempiin vuosiin.

Yleisuhkat: Venäjä ja Kiina

Samaan aikaan Venäjän ja Kiinan uhkat Suomessa ovat keskeisiä aiheita, joista Suojelupoliisi on huolissaan. Venäjä nähdään suurimpana uhkana, mutta Supon mukaan Suomi ei ole Venäjän ensisijainen kohde. Venäjän sabotaasidemoja, joilla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, on syytä pitää vakavina. Kiinan kybertoiminta puolestaan kohdistuu erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin, ja maan tiedustelutoimenpiteet ovat yhä kasvussa.

Kiinalaiset kyberuhkat ja niiden seuraukset

Suomessa on myös havaittu, että kiinalaiset kyberuhkat, jotka hyödyntävät sosiaalisia medioita ja kuluttajalaitteita, muodostavat merkittävän riskin kansalliselle turvallisuudelle. Supo varoittaa, että erityisesti suojaamattomat laitteet, kuten kodin reitittimet, voivat olla alttiita hyökkäyksille.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Suomi on tällä hetkellä verrattain turvallinen maa, kansallisen turvallisuuden uhkat ovat moninaisia ja vaativat jatkuvaa valvontaa ja reagointia.