Suomessa kuntavaalit ovat ajankohtaisia, mutta ehdokasmäärien lasku herättää huolta. Huhtikuun vaaleissa ehdokkaita on ensimmäistä kertaa alle 30 000, mikä merkitsee jyrkkää laskua verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vertailu menneisiin vuosikymmeniin, jolloin ehdokkaita oli yli 40 000, ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen, koska vuodesta 1996 lähtien puolueet ovat voineet asettaa ehdokkaita enintään puolitoista kertaa enemmän kuin valittavia valtuutettuja on ollut.

Kuntavaalien äänestysprosentti on myös ollut laskusuunnassa. Vaikka viime vaalit vuonna 2021 saattoivat näyttää 55 %:n osallistumisasteen, se ei kuitenkaan riitä kasvattamaan kiinnostusta politiikkaa kohtaan, erityisesti kun päättäjien kunnalliset luottamustehtävät usein jäävät huonosti palkatuiksi.

Erikoinen tilanne on syntymässä monessa kunnassa, sillä ehdokasmäärät ovat jäljellä vain 1,2 ehdokasta per valtuustopaikka joissakin kunnissa, kuten Pyhäjärvellä ja Merijärvellä. Tämä voi johtaa niin sanottuihin 'sopuvaaleihin', joissa kaikki esitetyksi tulleet ehdokkaat voidaan valita ilman varsinaista äänestystä. Mikäli ehdokkaita on yhtä paljon tai vähemmän kuin valittavia, vaalitoimitusta ei järjestetä lainkaan.

Helsingissä, Turussa ja Vantaalla taas tilanne on täysin toinen, missä ehdokasmäärät ovat noin kymmenkertainen verrattuna valtuustopaikkoihin. Tämä tekee läpimenosta erityisen vaikeaa, ja se nostaa esiin kysymyksiä demokratian terveydestä ja äänestäjien osallistumisen motiiveista.

Keskusta on edelleen johtava puolue ehdokasmäärissä, ja sen peittoprosentti on 97 %. Muut puolueet, kuten perussuomalaiset ja kokoomus, ovat jääneet sen taakse, mutta myös SDP ja vihreät ovat kärsineet vahvasti. Esimerkiksi SDP:llä ei ole ehdokkaita lainkaan 17 kunnassa ja vihreät ovat jääneet ilman ehdokkaita peräti 108 kunnassa.

Tulevat kuntavaalit ovat siis enemmän kuin vain lokakuun kalenteri; ne ovat myös viesti kunnallisen demokratiamme tilasta. Mikäli tilanne ei muutu, saatamme nähdä eriskummallisen vaalivuoden, jossa valintoihin vaaditaan yhä vähemmän ja vähemmän aktiivista osallistumista kansalaisilta.