Suomalaisen huippujääkiekon kentillä on tällä hetkellä kuohuntaa

Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen nosti esiin seurojen välisiä eroja ja jännitteitä. "Kun kuuntelee seurojen ääntä, tuntuu, ettei kenelläkään ole hyvä olla", Kauhanen sanoo, viitaten seurojen taloudellisiin haasteisiin ja epätoivoiseen kilpailutilanteeseen.

Tulevaisuusseminaari ja sen tulokset

Aiemmin helmikuussa järjestetyssä tulevaisuusseminaarissa jäähyväiset olivat kaukana, kun kiekkojohtajat keskustelivat tarpeesta uudistaa suomalaisen huippujääkiekon sarjajärjestelmää. Yksimielisyys oli kuitenkin vain pinnallista: vaikka kaikki olivat yhtä mieltä rakenteen muutostarpeesta, ei ollut selvyyttä siitä, millainen tulevaisuuden sarjajärjestelmän tulisi olla.

Suurten ja pienten seurojen eriytyminen

Maaliskuun alussa uutisoitiin, että neljä suurseuraa – HIFK, Tappara, TPS ja Jokerit – ovat palkanneet Jarmo Kekäläisen selvittämään ihanteellista sarjarakennetta. Liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä piti tätä yllättävänä. Tämä tuo esiin seurojen erilaiset taloudelliset intressit: suuret seurat haluavat pysyä Euroopan huippukiekon kilpailussa, kun taas pienet liikkuvat eloonjäämiskamppailussa.

Keskikokoisten seurojen haasteet

Keskikokoiset seurat jäävät näiden kamppailujen väliin, ja konsultti Janne Aalto huomauttaa seurojen erilaisista taloudellisista lähtökohdista. Liigaseurojen talouden epätasa-arvo on leimallista: esimerkiksi Kärppien liikevaihto kaudella 2023–2024 oli yli kuusi kertaa suurempi kuin SaiPan ja Jukureiden.

Liigan rakenteelliset ongelmat ja ratkaisut

Tällä hetkellä Liigan rakenteelliset ongelmat näyttävät vaativan kiireellisiä ratkaisuja, ja jopa nousua Mestiksestä Liigaan ollaan avattu. ”Pelko putoamisesta estää heikompia seuroja myymästä pelaajiaan”, Aalto toteaa. Kysymys on siitä, miten joukkueet voivat taloudellisesti sopeutua Liigassa pelaamiseen.

Uudistusten tavoitteet

Uudistusten tavoitteena on saada aikaan kestävä urheilullinen ja taloudellinen pohja sarjatasolle. Keskustelu työllistää ja herättää tunteita, mutta sekoitukseen tarvitaan taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. EY-konsulttiyhtiö ehdotti kolmonen kahdeksan joukkueen sarjaa, johon liittyisi riittävän pienet erot sarjaportaat välillä.

Talouden vaikutus sulkapalloiluun

Taloudellinen kehitys Suomessa näkyy myös urheilun puolella. ”Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, mikä vaikuttaa suoraan seurojen tukimahdollisuuksiin ja kykenevätkö ne maksamaan pelaajille kilpailukykyisiä palkkoja”, Aalto toteaa.

Esimerkki taloushaasteista: Jukurit

Mikkelin Jukurit on hyvä esimerkki talouden haasteista; viime kaudella joukkue teki yli 700 000 euron tappion. Paikkakunnan väkiluku on laskenut, mikä vain lisää paineita seuran taloudelle.

Keskustelun jatkuvuus ja mahdolliset ratkaisut

Vilkas keskustelu sarjajärjestelmän nostamisesta esiin ja seurojen taloudellisten jännitteiden purkamisesta jatkuu. Kärppien ja Lukon kaltaiset taloudelliset voimahäskäykset ovat löytäneet tukirakenteita ulkoisista liiketoimista, mutta niiden voittojen varassa vaihtelevat taloudelliset realiteetit Liigassa.

Urheiluvedonlyönti ja sen vaikutus

Urheiluvedonlyönnin avaaminen ulkomaisille yhtiöille voi tuoda lisää rahavirtoja, mutta Aalto varoittaa, että tämä ei välttämättä jaa etuja tasaisesti seurojen kesken. Jääkiekkoliiton johto on toistaiseksi vältellyt antamasta yksityiskohtaisia lausuntoja tulevista suunnitelmista.